Mungo Park

Nykyään Mungo Park on aihe, josta on tullut yhä tärkeämpi yhteiskunnan eri alueilla. Politiikasta tieteeseen, kulttuuriin ja teknologiaan Mungo Park on tullut tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön kiinnostava kohde. Maailmanlaajuisesti ulottuvalla vaikutuksella Mungo Park on synnyttänyt keskusteluja, tutkimuksia ja jopa sosiaalisia liikkeitä sen vaikutuksista ja seurauksista. Tässä artikkelissa tutkimme Mungo Park:n roolia tämän päivän yhteiskunnassa, analysoimme sen merkitystä, sen haasteita ja mahdollisia ratkaisuja, joita on ehdotettu tähän liittyen.

Mungo Park
Mungo Parkin matkareitit Afrikassa

Mungo Park (11. syyskuuta 1771 – 1806) oli skotlantilainen lääkäri ja tutkimusmatkailija. Hän oli ensimmäinen eurooppalainen Nigerjoella, ja hän selvitti sen virtaussuunnan ja kartoitti siitä osan.[1]

Park syntyi Skotlannin rajamailla ja opiskeli lääketiedettä ensin Edinburghissa ja myöhemmin Lontoossa. Hän pääsi 21-vuotiaana lääkärin apulaiseksi vuonna 1793 Sumatraan purjehtineeseen Itä-Intian kauppakomppanian laivaan. Vuonna 1795 Park sai johdettavakseen 50 miehen tutkimusretkikunnan, jonka tavoitteena oli kartoittaa siihen asti tuntematonta Nigerjokea. Park kuitenkin lähti matkaan ilman retkikuntaa ja alkoi tutkia jokea mukanaan vain paikallinen opas ja orjapoika. Maurit pidättivät Parkin neljäksi kuukaudeksi, mutta Parkin onnistui paeta ilman matkatavaroitaan. Vuoden 1796 heinäkuussa hän vihdoin löysi Nigerjoen ja totesi sen virtaavan itään. Park jatkoi matkaa jokea alaspäin orjakaravaanin mukana ja saavutti Gambian rannikon kesäkuussa 1797, mistä hän purjehti takaisin Englantiin joulukuussa. Kotimaassaan hänen matkakertomuksensa ja orjakaupan kuvauksensa tulivat seuraavina vuosina hyvin tunnetuiksi.[1]

Vuonna 1805 Park lähti uudelleen Nigerjoelle tarkoituksenaan laajentaa Britannian kauppaa ja lisätä maantieteellistä tietämystä. Retkikunta oli hyvin varustautunut, mutta vaikeiden säiden vuoksi miehistö harveni viiteen jäseneen. Parkin ja muiden selviytyneiden vene juuttui lopulta joen kivikkoon Bussan putouksilla ja he joutuivat paikallisten hyökkäyksen kohteeksi, minkä seurauksena Park hukkui.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c Royal Geographical Society: Suuret tutkimusmatkat, s. 194–197. (Päätoimittaja David John, kirjoittaja Alasdair Macleod) WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-37674-4

Aiheesta muualla