Munuaiskeränen

Tänään aiomme sukeltaa Munuaiskeränen:n kiehtovaan maailmaan. Tämä aihe on ollut tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteena useiden vuosien ajan, ja sen merkitys on kiistaton arjen eri alueilla. Munuaiskeränen on vaikuttanut historiaan, tieteeseen, kulttuuriin, teknologiaan ja yhteiskuntaan yleensä. Tämän artikkelin kautta tutkimme Munuaiskeränen:n eri puolia sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutukseen nykymaailmaan. Löydämme kiehtovia faktoja, uteliaisuutta ja oleellista tietoa, joiden avulla voimme paremmin ymmärtää Munuaiskeränen:n tärkeyttä jokapäiväisessä elämässämme.

Munuaiskeränen muodostuu hiussuonikeräsestä ja sitä ympäröivästä keräsenkotelosta

Munuaiskeränen eli Malpighin keränen (lat. corpusculum renis, corpusculum renale) on munuaisten kuorikerroksessa sijaitseva nefronin osa. Munuaiskeränen koostuu runsasmutkaisesta hiussuonikeräsestä (glomerulus) ja keräsenkotelosta eli Bowmanin kotelosta.[1]

Veri tulee glomerulukseen munuaisvaltimosta haarautunutta tuojasuonta pitkin ja poistuu viejäsuonta pitkin. Kahden valtimon välissä olevassa hiussuonikeräsessä on tarpeeksi korkea verenpaine (noin 60 mmHg), jonka vuoksi plasmaa suodattuu hiussuonten seinämän läpi keräsenkoteloon. Verestä suodattuvat kaikki veren osat lukuun ottamatta verisoluja sekä lähes kaikkia valkuaisaineita. Proteiineja pääsee glomerulussuodokseen vain muutama gramma vuorokaudessa.[1]

Bowmanin koteloon siirtyvää suodosta kutsutaan alkuvirtsaksi. Sitä erittyy ihmisellä päivän aikana noin 180 litraa, mutta suurin osa siitä palautuu takaisin verenkiertoon munuaistiehyissä.[1]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b c Hiltunen, Holmberg, Jyväsjärvi, Kaikkonen, Lindblom-Ylänne, Nienstedt, Wähälä: Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin, s. 406-408. Helsinki: WSOYpro, 2010. ISBN 978-951-0-33085-2

Aiheesta muualla