Nykymaailmassa Nakłon piirikunta on aihe, joka on saavuttanut kiistattoman merkityksen. Syntymisestään lähtien se on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion ja synnyttänyt intensiivistä keskustelua ja analyyseja eri aloilla. Nakłon piirikunta:n merkitys piilee sen vaikutuksissa yhteiskuntaan, talouteen, ympäristöön, teknologiaan ja moniin muihin alueisiin. Koska kiinnostus Nakłon piirikunta:tä kohtaan kasvaa jatkuvasti, on tärkeää ymmärtää sen laajuus ja seuraukset sekä tutkia aiheeseen liittyviä erilaisia näkökulmia. Tässä artikkelissa käsitellään useita Nakłon piirikunta:een liittyviä näkökohtia, jotta voidaan tarjota kattava näkemys, jonka avulla lukija voi syventyä aiheeseen, joka epäilemättä merkitsee todellisuutemme tulevaisuutta.
Nakłon piirikunta (Powiat nakielski) |
||
---|---|---|
![]() Lippu |
![]() Vaakuna |
|
|
||
![]() Piirikunnan sijainti Kujavia-Pommerin voivodikunnassa |
||
Hallintokeskus | Nakło nad Notecią[1] | |
Valtio Voivodikunta |
Puola Kujavia-Pommeri |
|
– Piirikunnanjohtaja | Tadeusz Sobol[2] | |
Pinta-ala | ||
– kokonaispinta-ala | 1 120[1] km² | |
Väkiluku (2019) | 86 311[1] | |
– Tiheys | 77[1] as./km² | |
Rekisterikilpi | CNA[1] | |
Nakłon piirikunta (puol. powiat nakielski) on Puolan piirikunta Kujavia-Pommerin voivodikunnassa. Sen väkiluku oli vuoden 2019 lopussa 86 311. Piirikunta jakautuu viiteen maalaiskuntaan, jotka ovat Kcynia (sisältää Kcynian kaupungin), Mrocza (sisältää Mroczan kaupungin), Nakło nad Notecią (sisältää hallintokeskus Nakło nad Noteciąn kaupungin), Sadki sekä Szubin (sisältää Szubinin kaupungin).[1][3]
Nakłon piirikunnan pinta-alasta arviolta 23 prosenttia oli metsän peitossa vuonna 2018.[4]
Nakłon piirikunnan työttömyysaste oli vuoden 2018 lopussa 10,5 prosenttia. Luku on huomattavan suuri sekä Kujavia-Pommerin voivodikunnan että koko Puolan työttömyyslukuihin verrattuna.[1]
Vuoden 2019 lopussa Nakłon piirikunnassa oli 86 311 asukasta, joista 50,4 prosenttia naispuolisia ja 49,6 prosenttia miespuolisia.[1] Puolan väestönlaskennassa 2011 väkiluvun laskettiin olevan 86 866 ja sen ennakoidaan vuoteen 2050 mennessä pienenevän 77 978 asukkaaseen.[1][5] Alle 18-vuotiaiden osuus piirikunnan väestöstä oli vuoden 2019 lopussa 19,5 prosenttia, työikäisten 61,4 prosenttia ja eläkeikäisten 19 prosenttia väestön keski-iän ollessa 40,2 vuotta. Elävänä syntyi vuonna 2019 yhteensä 822 lasta.[1]
Pääkaupungit: Bydgoszcz ja Toruń
Oman kuntansa muodostavat kaupungit:
Inowrocław | Brodnica | Chełmno | Rypin | Chełmża | Lipno | Wąbrzeźno | Golub-Dobrzyń | Aleksandrów Kujawski | Ciechocinek | Radziejów | Kowal | Izbica Kujawska | Nieszawa
Maalaiskunnissa sijaitsevat kaupungit:
Świecie | Nakło nad Notecią | Solec Kujawski | Żnin | Tuchola | Mogilno | Koronowo | Kruszwica | Szubin | Sępólno Krajeńskie | Janikowo | Barcin | Gniewkowo | Nowe | Strzelno | Pakość | Więcbork | Kcynia | Brześć Kujawski | Piotrków Kujawski | Mrocza Łabiszyn | Janowiec Wielkopolski | Kowalewo Pomorskie | Jabłonowo Pomorskie | Skępe | Łasin | Lubraniec | Dobrzyń nad Wisłą | Kamień Krajeński | Chodecz | Radzyń Chełmiński | Górzno | Lubień Kujawski
Piirikuntatason kaupungit:
Bydgoszcz | Grudziądz | Toruń | Włocławek
Piirikunnat:
Aleksandrów | Brodnica | Bydgoszcz | Chełmno | Golub-Dobrzyń | Grudziądz | Inowrocław | Lipno | Mogilno | Nakło | Radziejów | Rypin | Sępólno | Świecie | Toruń | Tuchola | Wąbrzeźno | Włocławek | Żnin