Natriumoksidi
Nykyään Natriumoksidi on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Syntymisestään lähtien se on vaikuttanut jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin politiikasta viihteeseen. Natriumoksidi:n kehitystä ovat tutkineet ja analysoineet eri alojen asiantuntijat, jotka pyrkivät ymmärtämään sen vaikutukset ja seuraukset. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Natriumoksidi:n merkitystä ja relevanssia nykyään sekä sen vaikutusta populaarikulttuuriin ja globaaliin päätöksentekoon.
| Natriumoksidi | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | 1313-59-3 |
| PubChem CID | 73971 |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | Na2O |
| Moolimassa | 61,98 g/mol |
| Ulkomuoto | Kiinteä valkoinen aine |
| Sulamispiste | 1 275 °C[1] |
| Tiheys | 2,27 g/cm3[2] |
| Liukoisuus veteen | Reagoi veden kanssa |
|
|
|
Natriumoksidi (Na2O) on natrium- ja oksidi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä käytetään muun muassa lasin valmistuksessa.
Ominaisuudet ja valmistus
Natriumoksidi on kiinteää valkoista jauhemaista ainetta. Se reagoi veden kanssa, jolloin muodostuu natriumhydroksidia ja vapautuu lämpöä eli reaktio on eksoterminen.[1][2] Natriumoksidin kiderakenne on niinkutsuttu antifluoriittirakenne, joka muistuttaa kalsiumfluoridin kiderakennetta.[3]
- Na2O + H2O → 2 NaOH
Natriumoksidia muodostuu natriummetallin ja hapen välisessä reaktiossa, kun hapen määrä on rajoitettu stoikiometriseksi ja lämpötila on oikea, noin 150–200 °C. Suuremmalla happimäärällä muodostuu pääasiassa natriumperoksidia.[3][4]
- 4 Na + O2 → 2 Na2O
Yhdistettä voidaan tuottaa kuumentamalla natriumkarbonaattia 851 °C (1 124 K) jolloin muodostuu hiilidioksidia ja natriumoksidia [5] tai natriummetallin ja natriumperoksidin, natriumhydroksidin tai natriumnitriitin välisellä reaktiolla. Natriummetallin tilalla voidaan käyttää myös natriumatsidia. [2][3][6]
- Na2CO3 → CO2 + Na2O
- 2 NaOH + 2 Na → 2 Na2O + H2
- Na2O2 + 2 Na → 2 Na2O
- 2 NaNO2 + 6 Na → 4 Na2O + N2
Käyttö
Natriumoksidia käytetään lasinvalmistuksessa niin kutsuttuna fluksina eli alentamaan lasin sulamispistettä.[6] Yhdistettä voidaan käyttää myös veden poistamiseen liuottimista.[2]
Lähteet
- ↑ a b Natriumoksidin kansainvälinen kemikaalikortti. Viitattu 19.11.2011
- ↑ a b c d Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 999. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 17.11.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c N.N. Greenwood & A. Earnshaw: Chemistry of the Elements, s. 84. (2nd Edition) Butterworth Heinemann, 1997. ISBN 0-7506-3365-4 (englanniksi)
- ↑ Egon Wiberg, Nils Wiberg, Arnold Frederick Holleman: Inorganic chemistry, s. 1109. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 19.11.2011. (englanniksi)
- ↑ General Chemistry Online!, What happens when sodium bicarbonate is heated?
- ↑ a b Nancy J. Sell: Industrial Pollution Control, s. 240. John Wiley and Sons, 1992. ISBN 978-0-471-28419-2 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 19.11.2011. (englanniksi)