Nykyään Natriumoksidi on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Syntymisestään lähtien se on vaikuttanut jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin politiikasta viihteeseen. Natriumoksidi:n kehitystä ovat tutkineet ja analysoineet eri alojen asiantuntijat, jotka pyrkivät ymmärtämään sen vaikutukset ja seuraukset. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Natriumoksidi:n merkitystä ja relevanssia nykyään sekä sen vaikutusta populaarikulttuuriin ja globaaliin päätöksentekoon.
Natriumoksidi | |
---|---|
![]() |
|
Tunnisteet | |
CAS-numero | 1313-59-3 |
PubChem CID | 73971 |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | Na2O |
Moolimassa | 61,98 g/mol |
Ulkomuoto | Kiinteä valkoinen aine |
Sulamispiste | 1 275 °C[1] |
Tiheys | 2,27 g/cm3[2] |
Liukoisuus veteen | Reagoi veden kanssa |
Natriumoksidi (Na2O) on natrium- ja oksidi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä käytetään muun muassa lasin valmistuksessa.
Natriumoksidi on kiinteää valkoista jauhemaista ainetta. Se reagoi veden kanssa, jolloin muodostuu natriumhydroksidia ja vapautuu lämpöä eli reaktio on eksoterminen.[1][2] Natriumoksidin kiderakenne on niinkutsuttu antifluoriittirakenne, joka muistuttaa kalsiumfluoridin kiderakennetta.[3]
Natriumoksidia muodostuu natriummetallin ja hapen välisessä reaktiossa, kun hapen määrä on rajoitettu stoikiometriseksi ja lämpötila on oikea, noin 150–200 °C. Suuremmalla happimäärällä muodostuu pääasiassa natriumperoksidia.[3][4]
Yhdistettä voidaan tuottaa kuumentamalla natriumkarbonaattia 851 °C (1 124 K) jolloin muodostuu hiilidioksidia ja natriumoksidia [5] tai natriummetallin ja natriumperoksidin, natriumhydroksidin tai natriumnitriitin välisellä reaktiolla. Natriummetallin tilalla voidaan käyttää myös natriumatsidia. [2][3][6]
Natriumoksidia käytetään lasinvalmistuksessa niin kutsuttuna fluksina eli alentamaan lasin sulamispistettä.[6] Yhdistettä voidaan käyttää myös veden poistamiseen liuottimista.[2]