Nemuro

Nykyään Nemuro on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Se on teema, joka on ollut läsnä läpi historian ja joka kehittyy jatkuvasti ajan myötä. Eri näkökulmista ja lähestymistavoista Nemuro on kiinnittänyt asiantuntijoiden, tutkijoiden, poliitikkojen ja kansalaisten huomion. Tekniikan ja viestinnän edistymisen myötä Nemuro:stä on tullut maailmanlaajuisesti merkittävä ongelma, joka vaikuttaa kaikenikäisiin ja -olosuhteisiin. Tässä artikkelissa tutkimme eri puolia ja keskusteluja, jotka pyörivät Nemuro:n ympärillä. Tavoitteena on ymmärtää sen vaikutus tämän päivän yhteiskuntaan.

Nemuro
(根室市)
Peuroja Ochiishinniemellä
Peuroja Ochiishinniemellä
lippu
lippu		 symboli
symboli
Nemuron sijainti Hokkaidōn prefektuurissa
Nemuron sijainti Hokkaidōn prefektuurissa

Nemuro

Koordinaatit: 43°19′48″N, 145°34′59″E

Valtio Japani
Alue Hokkaidō
Prefektuuri Hokkaidōn prefektuuri
Kehitystoimisto Nemuron kehitystoimisto
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 506,25[1] km²
Väkiluku (10/2020) 24 912[2]
 – Väestötiheys 49 as./km²
Symbolit
 – Puu Cerasus nipponica var. kurilensis[3]
 – Kukka Primula modesta var. fauriei[3]
 – Lintu Joutsen[3]








Nemuro (jap. 根室市, Nemuro-shi) on Japanin kaupunki Hokkaidōn saarella Hokkaidōn prefektuurissa. Se on Nemuron kehitystoimiston pääkaupunki. Kaupunki sijaitsee Tyyneenmereen työntyvällä Nemuron niemimaalla Hokkaidōn itäkärjessä.[1][4][5] Nemurossa on 24 912 asukasta (lokakuussa 2020)[2] ja sen pinta-ala on 506,25 neliökilometriä.[1]

Nemuron nimi on peräisin ainun kielen sanasta nemuoro ja tarkoittaa vehreää metsää. Matsumaen daimiokunta alkoi käyttää alueen kautta kulkevaa laivareittiä 1700-luvun puolivälissä, minkä jälkeen Nemuro kehittyi kauppa- ja kalastussatamana. Meiji-restauraation jälkeen 1800-luvun lopulla alueelle muutti japanilaisia uudisasukkaita, ja Nemurosta tehtiin paikallinen hallintokeskus. Sieltä käsin hallinnoitiin myös Japanille kuuluvia Kuriileja. Toisessa maailmansodassa noin 80 prosenttia kaupungista paloi, ja sodan jälkeen sinne evakuoitiin väestöä Japanin Venäjälle menettämiltä saarilta. Kaupunkioikeudet Nemuro sai vuonna 1957, kun Nemuron maaseutukaupunkiin liitettiin Wadan kyläkunta. Jo ennen sotaa tärkeimpiä elinkeinoja olivat kalastus ja kalastukseen liittyvä elintarviketeollisuus. Saaliskaloja ovat esimerkiksi koiralohi, turskat, makrillihauki ja kalmarit. Sisämaassa tuotetaan maitoa.[1][4][5]

Nemuron nähtävyyksiä ovat Nemuron niemimaan kauniit luonnonalueet, kuten joutsenten elinalueena tunnettu Fūrenjärvi, Onnetōn suoalue, Ochiishinniemi ja Nosappunniemi, jolta voi nähdä Habomaisaarille. Osa kaupungin alueesta kuuluu Notsuken–Fūrenin prefektuurin luonnonpuistoon. Nemuroa palvelee JR Hokkaidōn Nemuro-päälinja.[4][5]

Ilmasto

Nemuron ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −0,9 −1,2 2,2 7,4 11,9 14,9 18,7 20,9 19,4 14,7 8,6 2,1 ka. 9,9
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −6,5 −7,1 −3,7 0,5 4,5 8,1 12,1 14,8 13,6 8,5 2,3 −3,6 ka. 3,6
Sademäärä (mm) 30,6 23,5 47,0 64,4 96,2 103,0 115,1 132,3 160,0 126,1 83,2 59,0 Σ 1 040,4
Sadepäivät (d) 7,0 4,7 6,9 7,9 9,2 8,3 8,8 9,8 9,9 8,9 8,9 7,9 Σ 98,2
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−0,9
−6,5
−1,2
−7,1
2,2
−3,7
7,4
0,5
11,9
4,5
14,9
8,1
18,7
12,1
20,9
14,8
19,4
13,6
14,7
8,5
8,6
2,3
2,1
−3,6
S
a
d
a
n
t
a 		30,6
23,5
47,0
64,4
96,2
103,0
115,1
132,3
160,0
126,1
83,2
59,0


Kuvia

  • Nosappunniemi
    Nosappunniemi
  • Ochiishin satamaa
    Ochiishin satamaa
  • Nemuro-päälinjan päätepiste
    Nemuro-päälinjan päätepiste
  • Nemuro vuoden 1978 ilmakuvassa
    Nemuro vuoden 1978 ilmakuvassa

Lähteet

  1. ↑ a b c d 位置・気象状況 Nemuro City. Arkistoitu 21.9.2020. Viitattu 09.12.2020.
  2. ↑ a b 人口(過去のデータ) Nemuro City. Arkistoitu 5.8.2020. Viitattu 09.12.2020.
  3. ↑ a b c 市民憲章・市の花、木、鳥、スポーツ・市章 Nemuro City. Viitattu 09.12.2020.
  4. ↑ a b c ブリタニカ国際大百科事典 小項目事典: 根室市 Kotobank. Viitattu 09.12.2020.
  5. ↑ a b c 日本大百科全書: 根室（市） Kotobank. Viitattu 09.12.2020.

Aiheesta muualla