Nestor Maximilian Bremer

Tämänpäiväisessä artikkelissa aiomme puhua Nestor Maximilian Bremer:stä, joka on tänään erittäin tärkeä aihe. Nestor Maximilian Bremer on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa, koska se on merkityksellinen yhteiskunnan eri osa-alueilla. Muun muassa talouteen, politiikkaan, tekniikkaan, kulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa perusteella Nestor Maximilian Bremer on osoittautunut aiheeksi, joka ei jää huomaamatta. Tässä artikkelissa analysoimme erilaisia ​​näkökulmia Nestor Maximilian Bremer:een sekä sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämään. Lisäksi tutkimme joitain konkreettisia esimerkkejä siitä, kuinka Nestor Maximilian Bremer on muuttanut tapaamme kohtaamaan erilaisia ​​haasteita jokapäiväisessä elämässämme. Epäilemättä Nestor Maximilian Bremer on aihe, joka kutsuu meidät pohtimaan ja avaamaan mielemme uusille ideoille ja lähestymistavoille. Älä missaa tätä mielenkiintoista artikkelia Nestor Maximilian Bremer:stä!

Nestor Maximilian Bremer (20. syyskuuta 1843 Maaria – 14. marraskuuta 1911 Hämeenlinna) oli suomalainen agronomi, opettaja ja virkamies, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.[1]

Henkilöhistoria

Bremerin vanhemmat olivat kartanonomistaja, luutnantti Nestor Sundvall Bremer ja Edla Amanda Maria Häggroth. Vanhempiensa menehdyttyä hänestä tuli setänsä kapteeni Josef Bremerin ottopoika. Nestor Maximilian Bremer opiskeli Turun ja Helsingin teknillisissä reaalikouluissa ja valmistui agronomiksi Mustialasta vuonna 1869. Valmistuttuaan hän työskenteli lyhyen aikaa ottoisänsä omistamassa Jokioisten kartanossa, mutta siirtyi sitten maanviljelyskoulun opettajaksi Raisioon. Tehtyään vuosina 1871–1872 opintomatkan Ruotsiin ja Tanskaan hänestä tuli Kuopion läänin apulaisagronomi. Hän toimi silti samalla myös opettajana karjakkokoulussa ja johtajana maanviljelyskoulussa.[1][2]

Hämeen läänin läänin agronomiksi Bremer nimitettiin kesällä 1874 ja hän hoiti tehtävää yli 30 vuotta. Bremer vaikutti osaltaan merkittävästi muun muassa kiertoviljelyn yleistymiseen, mutta myös uusien työmentelmien ja -välineiden käyttöönottoon maataloudessa. Hän edisti myös karja- ja meijeritaloutta, joille oli avautunut uusia markkinoita Hämeenlinnan ja Pietarin ratayhteyden myötä. Virassaan Bremeriä kuvattiin erikoisen uutteraksi. Hänet muistetaan myös loppuvuonna 1899 tekemästään lahjoituksesta, niin sanotusta Bremerin uudenvuoden lahjasta. Maanviljelysneuvoksen arvonimen Bremer sai vuonna 1901.[1][2]

Julkaisuja

  • Bremerin kulmajako / Yleinen keino jakaa kulmia kuinka moneen yhtäsuureen eli suhteelliseen osaan tahansa, 1905

Lähteet

  1. ↑ a b c Nestor Maximilian Bremer Biografiasampo. Viitattu 15.4.2022.
  2. ↑ a b Kuollut. Nestor Maximilian Bremer. Maatalous, 10.11.1911, nro 18, s. 16. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.04.2022.