Josef Bremer nuorempi

Nykyään Josef Bremer nuorempi on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta yhteiskunnassa. Josef Bremer nuorempi on pitkään ollut keskustelun ja kiistan kohteena, mikä on synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa. Tässä artikkelissa aiomme syventää Josef Bremer nuorempi:n aihetta, tutkia sen eri puolia ja analysoida sen merkitystä nykyisessä kontekstissa. Kautta historian Josef Bremer nuorempi on ollut ratkaisevassa roolissa useilla alueilla, ja se on vaikuttanut siihen, miten ihmiset näkevät ympäröivän maailman. Tästä syystä on olennaista ymmärtää Josef Bremer nuorempi perusteellisesti, jotta voidaan ymmärtää sen vaikutus nykyään ja ennakoida sen kehitystä tulevaisuudessa.

Josef Bremer (1863)

Josef Bremer nuorempi, vuodesta 1850 Brehmer, (23. tammikuuta 1789 – 5. joulukuuta 1874 Pyhäjärvi Ul) oli suomalainen kapteeni ja tehtailija.[1][2]

Bremerin vanhemmat olivat turkulainen tukkukauppias, Teijon ruukinpatruuna, ylitirehtööri Josef Bremer vanhempi ja Anna Charlotta Kijk. Hän pääsi ylioppilaaksi Uppsalassa 1801.[2]

Bremer palveli tykkijunkkarina Suomen tykistörykmentissä vuodesta 1808 ja hänestä tuli aliluutnantti samana vuonna. Hän sai siirron Wenden tykistörykmenttiin vuonna 1811, erosi rykmentistä samana vuonna mutta palasi uudestaan palvelukseen Wenden rykmenttiin 1812. Bremeristä tuli aliluutnantti 1814 ja hän sai eron kapteenina vuonna 1817 palaten sitten Suomeen.[2]

Bremer omisti Kirjakkalan ruukin 1817–1827. Vuonna 1822 hän vuokrasi Jokioisten ruukin ja kartanon ja lunasti ne omistukseensa vuonna 1827.[3] Högforsin (Karkkilan) ruukin Bremer omisti vuodesta 1836 lähtien. Hän perusti Högforsiin Suomen ensimmäisen putlauslaitoksen vuonna 1852 ja valssaamon sekä Joroisiin Huutokosken masuunin 1858.[2][4]

Josef Bremer oli naimisissa vuodesta 1817 Albertina Sofia Baerin (k. 1878) kanssa. Heidän poikansa oli vuorihallituksen intendentti Valfrid Leopold Brehmer. Bremerillä oli viisi veljeä, joista mainittakoon turkulainen kauppias ja verkatehtailija Jakob Reinhold Bremer (1773–1830), masuunimestari ja tehtailija Karl Otto Bremer (1776–1828), kauppalaivuri Hans Henrik Bremer (1779–1832) sekä Teijon ja Kirjakkalan ruukkien omistaja Robert Bremer (1777–1844). [2]

Maanviljelysneuvos Nestor Maximilian Bremer oli Josef Bremerin veljenpoika ja ottolapsi.[5]

Lähteet

  1. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 1 p. 1462
  2. ↑ a b c d e Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 : Josef Brehmer. Luettu 31.10.2017.
  3. ↑ Brehmer, Josef (1789–1874) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  4. ↑ Högfors bruk. Uppslagsverket Finland
  5. ↑ Nestor Maximilian Bremer Biografiasampo. Viitattu 15.4.2022.