Tänään haluan puhua Nicolae Timofti:stä, aiheesta, joka on viime aikoina saanut suurta merkitystä. Nicolae Timofti on teema, joka on kiinnittänyt kaiken ikäisten, sukupuolten ja kansallisuuksien ihmisten huomion, koska sillä on yleinen vetovoima. Kautta historian Nicolae Timofti on ollut tutkimusten, keskustelun ja kiistan kohteena, mutta sen merkitys ja vaikutus on kiistaton. Tässä artikkelissa tutkimme Nicolae Timofti:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutukseen nykypäivän yhteiskuntaan. Toivon, että tämä analyysi auttaa tarjoamaan laajemman ja syvemmän käsityksen Nicolae Timofti:stä ja sen vaikutuksista maailmaamme.
Nicolae Timofti | |
---|---|
![]() |
|
Moldovan presidentti | |
Pääministeri |
Vlad Filat Iurie Leancă Chiril Gaburici Natalia Gherman (väliaik.) Valeriu Streleț Gheorghe Brega (väliaik.) Pavel Filip |
Edeltäjä | Marian Lupu |
Seuraaja | Igor Dodon |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 22. joulukuuta 1948 Ciutulești, Floreştin piiri, Moldovan SNT, Neuvostoliitto (nykyään Moldova) |
Ammatti | erilaiset tuomarin virat, koulutukseltaan juristi (Moldovan valtionyliopistosta) |
Puoliso | Margareta Timofti |
Tiedot | |
Puolue | riippumaton |
|
Nicolae Timofti (s. 22. joulukuuta 1948) on moldovalainen, Moldovan valtionyliopistosta valmistunut juristi ja Moldovan entinen presidentti. Hänet nostettiin puoluepolitiikan ulkopuolelta maansa presidentin virkaan osana useita vuosia jatkuneen poliittisen umpikujan ratkaisua vuonna 2012. Ennen presidentin tehtävää hän toimi 35 vuotta erilaisissa tuomarintehtävissä.[1][2]
Timofti voitti Moldovan parlamentissa maaliskuussa 2012 suoritetun presidentinvaalin saaden 62 ääntä 101 äänestä, yhden yli vaaditun vähimmäismäärän. Presidentti Vladimir Voroninin jätettyä virkansa syyskuussa 2009 maalla ei ollut vaaleilla valittua presidenttiä ennen maaliskuun 2012 presidentinvaalia, vaan maata johti virkaatekevä presidentti.[3] Syynä tähän oli osaltaan Moldovan tuolloinen perustuslaki, joka edellytti valittavalta henkilötä 3/5 kannatusta parlamentissa.[4] Vuoden 2010 parlamenttivaaleissa eurooppavastainenselvennä ja Venäjä-myönteinenselvennä Moldovan kommunistipuolue saavutti 42 edustajapaikkaa,[5] jolloin se pystyi estämään uuden, itselleen epäedulliseksi katsoman presidentin valinnan. Tilanne laukesi muutaman kommunistipuolueen edustajan vaihdettua kantaansa.[2] Sittemmin 3/5 määräenemmistövaatimuksesta on perustuslaissa luovuttu.[6]