Nils Karl Nordenskiöld

Nykyään Nils Karl Nordenskiöld on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Nykyisessä yhteiskunnassamme merkityksellisyytensä ansiosta Nils Karl Nordenskiöld on saavuttanut tärkeystason, joka ylittää pelkän villityksen. Vuosien varrella se on kehittynyt ja siitä on tullut keskustelun ja kiinnostuksen keskipiste eri aloilla. Nils Karl Nordenskiöld on osoittautunut aiheeksi, jota kannattaa tutkia perusteellisesti sen todellisen kattavuuden ja merkityksen ymmärtämiseksi, sen vaikutuksesta teknologiaan ja populaarikulttuuriin. Tässä artikkelissa perehdymme Nils Karl Nordenskiöld:n maailmaan ymmärtääksemme paremmin sen vaikutusta ja merkitystä jokapäiväisessä elämässämme.

Nils Karl Nordenskiöld (1860-l?)

Nils Karl Nordenskiöld (25. joulukuuta 1837 Helsinki – 26. toukokuuta 1889 Helsinki) oli suomalainen metsänhoitaja, opettaja ja Ilmatieteellisen keskuslaitoksen johtaja 1880–1889.[1]

Nordenskiöldin vanhemmat olivat mineralogi ja valtioneuvos Nils Nordenskiöld ja Margareta Sofia von Haartman. Hän opiskeli ensin Suomessa, valmistuen fyysis-matemaattisten tieteiden maisteriksi 1860, ja suoritti sitten metsäopinnot Tharandtissa Saksassa, valmistuen metsänhoitajaksi 1862. Nordenskiöld toimi Evon metsäopiston lehtorina 1864–1880 ja Ilmatieteellisen keskuslaitoksen johtajana vuodesta 1880 kuolemansa asti. Hän oli myös valtiopäivämies 1867, 1872, 1877–1878, 1885 ja 1888. Nordenskiöldin puoliso vuodesta 1864 oli hänen serkkunsa, Wilhelmina Henrika Nordenskjöld (k. 1883).[1][2][3][4][5][6]

Nils Karl Nordenskiöldin veljiä olivat juristi, tilanomistaja ja valtiopäivämies Nils Otto Nordenskiöld[7] sekä tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöld[8].

Lähteet

  1. ↑ a b Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899: Nordenskiöld, Nils Karl Viitattu 19.5.2020.
  2. ↑ Ridderskapets och Adelns medlemmar vid Landtagen in Helsingfors 1867. Protokoll fördt hos Högl. Ridderskapet och adeln å Landtdagen i Helsingfors År 1867. Första häftet. Helsingfors: Hufvudstadsbladets Tryckeri, 1871, ss. 1-4.
  3. ↑ Förteckning öfver Ridderskapets och Adelns medlemmar vid landtdagen i Helsingfors år 1872. Protokoll fördt hos Högl. Ridderskapet och Adeln å Landtdagen I Helsingfors år 1872. Tredje häftet. Helsingfors: Hufvudstadsbladets Tryckeri, 1874, ss. 431-433.
  4. ↑ Förteckning öfver Ridderskapets och Adelns medlemmar vid Landtdagen i Helsingfors år 1877. Protokoll fördt hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen 1877. Sjette häftet. Helsingfors: Finska Litteratur-Sällskapets Tryckeri, 1879, ss. 1903-1907.
  5. ↑ Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen 1885. Första häftet. Helsingfors: Hufvudstadsbladets Tryckeri, 1886, ss. 1-3.
  6. ↑ Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1888 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen år 1888. Tredje häftet. Helsingfors: Hufvudstadsbladets Tryckeri, 1888, ss. 1685-1691.
  7. ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Nils Otto Nordenskiöld. Verkkojulkaisu 2005. Viitattu 20.11.2020.
  8. ↑ Forselles, Cecilia af: ”Nordenskiöld, Adolf Erik (1832–1901)”, Suomen kansallisbiografia, osa 7, s. 135–140. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7 Teoksen verkkoversio.