Nils Westermarck

Nils Westermarck on aihe, josta on keskusteltu ja pohdittu läpi historian. Aihe on alkuperästään nykypäivään herättänyt asiantuntijoiden ja fanien kiinnostusta ja herättänyt keskustelua eri alueilla. Vuosien varrella Nils Westermarck on kokenut merkittäviä muutoksia sekä käsityksessään että vaikutuksissaan yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme Nils Westermarck:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen kehitystä ajan myötä ja sen merkitystä nykyään. Lisäksi tarkastelemme aiheeseen liittyviä erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja tavoitteenaan tarjota kattava ja rikastuttava näkemys.

Nils Westermarck 1980-luvulla.

Nils Christian Westermarck (14. heinäkuuta 1910 Helsinki – 17. maaliskuuta 2002 Espoo) oli suomalainen akateemikko, professori, RKP:n poliitikko ja ministeri.

Koulutukseltaan Westermarck oli maatalous- ja metsätieteiden tohtori. Hän valmistui agronomiksi 1933 ja väitteli tohtoriksi vuonna 1940. Westermarck työskenteli jatkosodan aikana maatalousministeriössä ja sodan loputtua hänestä tuli virkaa toimittava professori Ruotsin maatalouskorkeakouluun Uppsalassa [1]. Vuonna 1949 Westermarck sai maanviljelystalouden professuurin Helsingin yliopistosta ja palasi Suomeen. Hän jatkoi virassa aina eläkkeelle jäämiseensä asti vuoteen 1973. Westermarck nimitettiin akateemikoksi vuonna 1980.

Professorin työnsä ohella Westermarck toimi Tuomiojan hallituksen 2. maatalousministerinä 1953–1954 sekä Auran I hallituksen maatalousministerinä 1970.

Hän oli myös muun muassa Kansainvälisen maatalousekonomistien yhdistyksen puheenjohtaja vuosina 1961–1970. Yhdistyksen kolmivuosittain pidettävän konferenssin parhaan tieteellisen posterin palkinto on nimetty Westermarckin mukaan. [2]

Westermarckin teoksia

  • Kanataloustyön taloudellisesta merkityksestä, kanatalouden työmenekistä ja työkustannuksesta sekä niihin vaikuttavista tekijöistä (1939)
  • Svenska Österbottens jordbruk och befolkningsförhållanden i socialekonomisk belysning (1945)
  • The human factor and success in farming. Acta Agriculturae Scandinavica, vol. 1 (1951)
  • Finlands lantbruk (1957, myös englanniksi, ranskaksi ja saksaksi)
  • Management and success in farming I–III. Acta Agriculturae Scandinavica vols. 8–10 (1958–1960)
  • The role of planning and management on family farms I–III, Acta Agriculturae Scandinavica vols. 16–17, 23 (1966–1967, 1973)
  • Kehitysmaiden ongelmia (1969)
  • Människan i ett jordbruk i omvandling (1973)
  • Lantbruksekonomiska utblickar (1975)
  • Glimtar ur en färdemans liv (elämäkerrallisia tekstejä, 1982)

Lähteet

  • Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 804–805. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
  • Isohella, Anne-Riitta: Akateemikko arvostaa perheviljelyä. (Nimiä tänään.) Helsingin Sanomat, 14.7.2000.

Viitteet

  1. ↑ WESTERMARCK, Nils Christian, Biografiskt lexikon för Finland, viitattu 6.1.2021 (ruotsiksi)
  2. ↑ Newsletter. International Association of Agricultural Economists. PDF. Viitattu 1.9.2018.

Aiheesta muualla

 

Edeltäjä:
Martti Miettunen 		Suomen maatalousministeri
1970 		Seuraaja:
Nestori Kaasalainen