Nukkajäkkärät
Nykymaailmassa Nukkajäkkärät on edelleen erittäin tärkeä ja keskustelunaihe. Nukkajäkkärät kiinnostaa edelleen kaikenikäisiä ja -taustaisia ihmisiä yhteiskunnallisen vaikutuksensa, populaarikulttuurin tai arkielämän merkityksen vuoksi. Nukkajäkkärät on ollut sen alkuperästä nykypäivän evoluutioon asti lukuisten tutkimusten, analyysien ja keskustelujen kohteena, jotka pyrkivät ymmärtämään paremmin sen laajuutta ja merkitystä. Tässä artikkelissa tutkimme Nukkajäkkärät:n eri puolia ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa.
| Nukkajäkkärät | |
|---|---|
 Helminukkajäkkärä (Anaphalis margaritacea) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Lahko: | Asterales |
| Heimo: | Asterikasvit Asteraceae |
| Suku: |
Nukkajäkkärät Anaphalis DC.[1] |
| Katso myös | |
Nukkajäkkärät (Anaphalis) on kasvisuku asterikasvien heimossa. Lajeja voidaan viljellä monivuotisina koristekasveina avomaalla tai leikkokasveiksi. Suvussa on yhteensä 110 lajia, joita esiintyy alkuperäisinä Aasiassa, Pohjois-Amerikassa ja Chilessä.[2]
Lajeja
- pikkunukkajäkkärä (Anaphalis alpicola)
- helminukkajäkkärä (Anaphalis margaritacea)
- japaninnukkajäkkärä (A. margaritacea var. yedoensis)
- villanukkajäkkärä (Anaphalis triplinervis) [3]
Lähteet
- ↑ Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8166-0
- ↑ Govaerts, R. et al.: Anaphalis DC. Plants of the World Online. 2022. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 20.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja nro 363, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7