Nurmijärven vaakuna
Nykymaailmassa Nurmijärven vaakuna:stä on tullut ajankohtainen ja relevantti aihe, joka koskee kaikenikäisiä ja -taustaisia ihmisiä. Alkuperäistään nykypäivään Nurmijärven vaakuna on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa, ja se on vaikuttanut ihmisten vuorovaikutukseen, ajatteluun ja kehittymiseen. Tässä artikkelissa tutkimme Nurmijärven vaakuna:een liittyviä eri näkökohtia sen vaikutuksista jokapäiväiseen elämään sen vaikutuksesta ammattialalla. Yksityiskohtaisen analyysin avulla opimme kuinka Nurmijärven vaakuna on ylittänyt rajat ja jättänyt merkittävän jäljen historiaan ja nykypäivään.
Nurmijärven vaakuna on Nurmijärven kunnan tunnus. Vaakunan aihe viittaa kunnassa syntyneeseen Aleksis Kiveen ja hänen tunnetuimpaan teokseensa Seitsemän veljestä.
Vaakunan selitys on ”sinisessä kentässä seitsemän luonnonväristä kultatukkaista nuorukaisen päätä asetettuina 2+3+2.” Vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson B. Harald Hellströmin ehdotuksen mukaan, ja Nurmijärven kunnanvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan 18. joulukuuta 1953. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 14. huhtikuuta 1954.
Lähteet
- Suomen kunnallisvaakunat, s. 151. Suomen Kunnallisliitto, 1982. ISBN 951-773-085-3
- Sisäasiainministeriön vahvistamat kaupunkien, kauppaloiden ja kuntien vaakunat 1949-1995 I:11 Nurmijärvi Kansallisarkiston digitaaliarkisto.