Tämän päivän artikkelissa aiomme puhua Näätämöjoki:stä, aiheesta, joka on noussut erittäin tärkeäksi viime vuosina. Näätämöjoki on aihe, joka on herättänyt keskustelua ja kiistoja eri aloilla poliittisesta sfääristä sosiaaliseen ja kulttuuriseen. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja Näätämöjoki:een analysoimalla sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan ja sen merkitystä historiallisessa kontekstissa. Lisäksi keskustelemme Näätämöjoki:n vaikutuksista jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin sekä sen vaikutuksesta päätöksentekoon yksilö- ja kollektiivisella tasolla. Toivomme, että tämä artikkeli tarjoaa kattavan ja rikastuttavan näkemyksen Näätämöjoki:stä ja kutsuu pohtimaan ja keskustelemaan aiheesta, joka on erittäin tärkeä nykyään.
Näätämöjoki | |
---|---|
![]() Näätämöjoki |
|
Alkulähde | Iijärvi |
Laskupaikka |
Näätämövuono, Barentsinmeri |
Maat | Suomi, Norja |
Pituus | 100 km |
Alkulähteen korkeus | 193 m |
Valuma-alue | 2962,48 [1] km² |
Näätämöjoki (norj. Neidenelva, pohjoissaameksi Njávdánjohka) on Näätämöjoen vesistön laskujoki ja se alkaa Suomen Iijärvestä laskien jälkeen Norjan puolella Pohjoisen jäämeren Näätämövuonoon. Suomen puolella on jokea noin 50 kilometriä. Tällä matkalla vesi laskeutuu Iijärven tasosta (193 metristä) noin 130 metriä alemmas. Joki levenee muutamin kohdin järviksi, joista suurimpia ovat Kaarttilompolo, Vuodasluobal ja Opukasjärvi.[2]
Näätämöjoessa esiintyy luonnonvaraisena muun muassa merilohta, järvitaimenta, meritaimenta, harjusta ja haukea. Lohta uhkaavat kuitenkin muun muassa ylikalastus, kidusloinen Gyrodactylus salaris sekä haitallisena vieraslajina kyttyrälohi[3].