Oi herää, pikku Betlehem

Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Oi herää, pikku Betlehem:n vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Kautta historian Oi herää, pikku Betlehem on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmisten elämässä, sillä se on vaikuttanut heidän ajattelutapaan, toimintaansa ja suhtautumiseensa ympäröivään maailmaan. Alkuperäistään nykypäivään Oi herää, pikku Betlehem on ollut keskustelun ja kiistan kohteena, mikä on synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja herättänyt ristiriitaisia ​​tunteita. Kattavan analyysin avulla tutkimme, kuinka Oi herää, pikku Betlehem on muokannut kulttuuria, politiikkaa, taloutta ja muita yhteiskunnan näkökohtia, ja pohdimme sen merkitystä nykyaikana. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota täydellinen ja rikastuttava näkemys Oi herää, pikku Betlehem:stä ja kutsua lukijaa pohtimaan ja syventymään aiheeseen, joka on erittäin tärkeä nykymaailmalle.

O little town of Betlehem

Oi herää, pikku Betlehem on suomenkielinen käännös englanninkielisestä joululaulusta O little town of Bethlehem. Laulu on tunnettu eri puolilla maailmaa erikielisinä käännöksinä.

Laulun sanat runoili 1868 pyhäkoulua varten yhdysvaltalainen Phillips Brooks (1835–1893), episkopaalisen kirkon piispa Massachusettsissa. Innoituksen virteen hän sai käynnistään Betlehemissä jouluna 1865.[1] Englanninkielisen tekstin painopisteitä ovat joulun tapahtumapaikan, Betlehemin kuvailu ja joulun tapahtumien sisällön tulkinta.[2] Hän on kertonut kokemuksestaanː ”Muistan, miten seisoin vanhassa kirkossa Betlehemissä, lähellä sitä paikkaa, jossa Jeesus syntyi. Muistan miten koko kirkko kaikui tuntikausia loistavia ylistyshymnejä Jumalalle; jälkeen päin minusta on aina uudelleen tuntunut kun kuulisin nuo äänet ja soinnut, jotka tunsin niin hyvin ja jotka kertovat toinen toisilleen Vapahtajan ihmeellisestä syntymäyöstä"[3]

Forest Green sävelmä

Amerikassa tekstiin liittyi Brooksin seurakunnan urkuri Lewis H. Rednerin kirjoittama sävelmä. Kun teksti tuli 1906 The English Hymnal-kokoelmaan, sen toimittaja, säveltäjä Ralph Vaughan Williams halusi siihen toisen sävelmän, joka pohjautuu englantilaiseen balladiperinteeseen. Sävelmä on vanha englantilainen kansanlaulu, joka tunnetaan nimellä "Forest Green". Sen Williams oli itse merkinnyt muistiin 1903. [2] Myös Suomessa lauluun on liitetty molemmat sävelmät. Rednerin sävelmä on käytössä muun muassa Siionin kanteleessa ja Hengellisessä laulukirjassa.

Brooksin laulussa oli alkuaan viisi säkeistöä, mutta siitä on olemassa säkeistömäärältään erilaisia versioita.

Laulusta on tehty useita suomennoksia, muun muassaː

  • Oi Beetlehem, sä pienoinen, min peittää tyyni yö (Suom. V. Arti)
    • Suuri joululaulukirja [6]

Lähteet

  1. ↑ Viitattu 4.1.2021.
  2. ↑ a b Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken Band 1 Psalmerna 1- 204 av den ekumeniska psalmboksdelen. (ruotsiksi), s. 303,304. Wessmans musikförlag AB Visby, 2014. ISBN 978-91-8771-034-6 (ruotsiksi)
  3. ↑ Viitattu 4.1.2021. ̺(englanniksi)
  4. ↑ Seurakunta laulaa. Kirjatoimi, 2001. ISBN 951-629-430-8
  5. ↑ Cantemus Helsingin katolisen hiippakunnan laulukirja. . Helsingin hiippakunnan liturginen toimikunta, Katolinen tiedotuskeskus, 2012. ISBN 978-952-9627-71-4
  6. ↑ Elsa Kojo:  Suuri joululaulukirja. Wsoy, 1982. ISBN 9510114138