Oikeusaputoimisto

Nykymaailmassa Oikeusaputoimisto:stä on tullut erittäin tärkeä ja merkityksellinen aihe. Oikeusaputoimisto on asettanut itsensä keskustelun ja keskustelun keskipisteeksi, koska se on vaikuttanut jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Sekä henkilökohtaisella että ammatillisella alalla Oikeusaputoimisto:n vaikutus on kiistaton, mikä herättää jatkuvaa kiinnostusta ymmärtää sen vaikutukset ja seuraukset. Kautta historian Oikeusaputoimisto on ollut tutkimuksen ja analyysin kohteena, ja se on kehittynyt ja mukautunut nykymaailman muuttuviin todellisuuksiin ja tarpeisiin. Tässä artikkelissa tutkimme Oikeusaputoimisto:n monia puolia ja sen vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan. Tarjoamme kattavan näkemyksen, jonka avulla voimme ymmärtää sen tärkeyden ja merkityksen nykymaailmassa.

Suomen valtion alue-
ja paikallishallinto

Oikeusaputoimisto on Suomen valtion oikeushallintoon kuuluva toimielin, joka hoitaa julkisen oikeusavun tehtäviä. Oikeusaputoimistot kuuluvat hallinnollisesti oikeusministeriön alaisuuteen osana oikeuspalveluvirastoa.

Suomessa on 23 alueellista oikeusaputoimistoa (vuonna 2025)[1], jotka on yleensä sijoitettu käräjäoikeuksien sijaintipaikkakunnille. Niissä työskentelee noin 220 oikeusavustajaa ja saman verran toimistohenkilökuntaa (vuonna 2012).[2] Toimistojen määrä on vähentynyt vuosien 2013 ja 2014 aikana oikeusministeriön antaman asetuksen myötä. Toimistoilla on yhteensä 173 toimipistettä (vuonna 2014).[3] Vuosittain käsitellään noin 50 000 oikeusapuasiaa (vuonna 2012).[2]

Oikeusaputoimistot hoitavat julkiseen oikeusapuun liittyviä hallinnollisia tehtäviä. Ne käsittelevät oikeusapua koskevat hakemukset ja tekevät sitä koskevat päätökset. Muissa kuin tuomioistuimissa käsiteltävissä asioissa ne myös tekevät oikeusavusta maksettavia korvauksia koskevat päätökset.

Oikeusaputoimistojen palveluksessa olevat lakimiehet eli julkiset oikeusavustajat antavat julkiseen oikeusapuun oikeutetuille oikeudellista neuvontaa sekä hoitavat toimeksiantoja tuomioistuimissa. Oikeusaputoimistot tekevät myös päätökset yksityisen avustajan määräämisestä tuomioistuinasian asianosaiselle. Tuomioistuinasioissa voi siis valita lakimiehen joko oikeusaputoimistosta tai yksityisestä asianajo- tai lakiasiaintoimistosta.

Julkiset oikeusavustajat ovat toimeksiantoja suorittaessaan itsenäisiä ja riippumattomia samalla tavoin kuin asianajajat. Useat julkisista oikeusavustajista ovatkin Suomen Asianajajaliiton jäseniä ja siten oikeutettuja käyttämään asianajajan ammattinimikettä.

Oikeusaputoimistojen tehtäviin kuuluu vuoden 2019 alusta myös talous- ja velkaneuvonta [4][5].

Lähteet

  1. ↑ Organisaatio Oikeuspalveluvirasto. Viitattu 7.1.2025.
  2. ↑ a b Valtion oikeusaputoimistot 4.4.2012 (päivitetty). Oikeuslaitos. Arkistoitu 17.1.2013. Viitattu 3.12.2012.
  3. ↑ Oikeusaputoimistoja yhdistetään vuoden 2013 ja 2014 alusta 14.1.2014 (päivitetty). Oikeusministeriö. Arkistoitu 18.3.2013. Viitattu 30.1.2014.
  4. ↑ Talous- ja velkaneuvonta Helsingin kaupunki. Arkistoitu 10.1.2019. Viitattu 10.1.2019.
  5. ↑ Talous- ja velkaneuvonnan palveluita saa jatkossa oikeusaputoimistoimistoista - Oikeus.fi / Oikeusapu oikeus.fi. Arkistoitu 10.1.2019. Viitattu 10.1.2019.

Aiheesta muualla