Tänään haluan puhua sinulle Syyttäjälaitos:stä, aiheesta, joka on herättänyt suurta kiinnostusta viime vuosina. Syyttäjälaitos on ajatus, jonka merkitys on kasvanut nyky-yhteiskunnassa ja joka on herättänyt keskustelua ja pohdintaa eri alueilla. Ilmestymisestään lähtien Syyttäjälaitos on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja tavallisten ihmisten huomion ja tuottanut loputtomasti mielipiteitä ja näkemyksiä aiheesta. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia Syyttäjälaitos:een ja analysoimme sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme. Epäilemättä Syyttäjälaitos on käsite, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi, ja on tärkeää ymmärtää sen vaikutukset, jotta voit osallistua sen ympärillä pyöriviin keskusteluihin.
Syyttäjälaitos Åklagarmyndigheten |
|
---|---|
Perustettu | 1. lokakuuta 2009 |
Ministeriö | Oikeusministeriö |
Päätoimipaikka |
Valtakunnansyyttäjän toimisto Lintulahdenkuja 4 Helsinki |
Valtio | Suomi |
Valtakunnansyyttäjä | Ari-Pekka Koivisto |
Työntekijöitä | 646 (2023)[1] |
Vuosibudjetti | 52,2 milj. € (2023)[2] |
Aiheesta muualla | |
Sivusto |
Osa artikkelisarjaa |
Suomen politiikka |
---|
![]() |
Syyttäjälaitos on 1. lokakuuta 2019 voimaan astuneella lailla muodostunut virasto, johon kuuluvat keskushallintoyksikkönä valtakunnansyyttäjän toimisto ja viisi syyttäjäaluetta. Alueet ovat Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi, Pohjois-Suomi ja Ahvenanmaa. Syyttäjän virkanimike on aluesyyttäjä. Lisäksi uutena virkanimikkeenä on erikoissyyttäjä. Erikoissyyttäjillä on kullakin erikoisalat, joiden vaativia rikosasioita he hoitavat.[3]
Syyttäjälaitos on osa oikeuslaitosta. Siinä työskentelevistä 550 henkilöstä 400 on syyttäjiä. Muut ovat tuki- ja asiantuntijatehtävissä. Laitoksen johdossa ylimpänä syyttäjänä on valtakunnansyyttäjä.[4]