Välillinen julkishallinto
Tässä artikkelissa aihetta Välillinen julkishallinto käsitellään laajasta ja yksityiskohtaisesta näkökulmasta, tavoitteena tarjota lukijoille täydellinen ja rikastuttava näkemys tästä asiasta. Kattavan ja tarkan analyysin avulla tutkitaan erilaisia Välillinen julkishallinto:een liittyviä näkökohtia ja lähestymistapoja, jotta saadaan asiaankuuluvaa ja ajantasaista tietoa. Lisäksi tarkastellaan erilaisia seurauksia ja seurauksia, joita Välillinen julkishallinto:llä voi olla eri yhteyksissä, sekä mahdollisia ratkaisuja tai suosituksia ongelman ratkaisemiseksi tehokkaasti. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota lukijalle kriittisesti ja pohdiskelevasti vankkaa ja perusteltua tietoa Välillinen julkishallinto:stä, mikä edistää sen ymmärtämistä ja tietoisuutta siitä.
| Osa artikkelisarjaa |
| Suomen politiikka |
|---|
 |
Välillinen julkishallinto tarkoittaa hallinnollisia tehtäviä suorittavia toimielimiä, jotka sijoittuvat varsinaisen hallintokoneiston ja yksityisten organisaatioiden väliin. Se käyttää julkista valtaa ja hallinnollista päätösvaltaa, ja sen toimielimet ovat hallinnollisesti itsenäisiä oikeussubjekteja. Välillinen julkishallinto on valtionhallinnon ja kunnallishallinnon ohella julkishallinnon kolmas lohko.[1]
Välillisen julkishallinnon yksiköt ovat hyvin erilaisia, oikeudellisesti itsenäisiä oikeushenkilöitä. Koska ne suorittavat julkisia tehtäviä ja käyttävät julkista valtaa, niiden toimintaa säännellään laintasoisin säännöksin. Jokaisen yksikön asema ja tehtävät on kuitenkin määritelty lainsäädännössä erikseen. Välillisen julkishallinnon yksiselitteinen erottaminen varsinaisesta julkishallinnosta ja yksityisistä toimijoista on käytännössä mahdotonta, sillä niiden määritelmillä ei ole kiinteää sisältöä.[1]
Julkisoikeudellinen sääntely tapahtuu jokaisen yksikön osalta erikseen. Virkavastuu ulottuu niiden henkilöstöön silloin, kun käytetään julkista valtaa. Myös asiakirjojen julkisuus koskee tällaista yksikköä, kun asiakirja liittyy virkavastuulla tehtyyn toimeen. Välillisen julkishallinnon yksiköt joutuvat lisäksi noudattamaan hallintomenettelylakia hallintoasiassa, jos siitä on säädetty lailla tai asetuksella.[1]
Välillisen julkishallinnon yksiköt voidaan jakaa kolmeen päätyyppiin:
- itsenäiset julkisoikeudelliset laitokset
- julkisoikeudelliset yhdistykset, joista säädetään lailla tai asetuksella
- yhtiöt, säätiöt tai rahastot, jotka hoitavat hallinnollisia tehtäviä
- lisäksi yksityinen henkilö voi suorittaa julkista tehtävää esimerkiksi toimimalla asiantuntijana.[1]
Lähteet
- ↑ a b c d Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa V palstat 1227–1229.