Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Suomen elokuvasäätiö:n kiehtovaan maailmaan. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan Suomen elokuvasäätiö on ollut tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteena useilla tiedon aloilla. Kautta historian Suomen elokuvasäätiö on ollut ratkaisevassa roolissa ihmiskunnan kehityksessä ja kehityksessä, vaikuttaen kulttuurisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin näkökohtiin. Tässä artikkelissa tutkimme Suomen elokuvasäätiö:n eri puolia ja analysoimme sen merkitystä ja merkitystä nykyisessä kontekstissa. Lisäksi tarkastelemme, miten Suomen elokuvasäätiö on merkinnyt ennen ja jälkeen eri alueilla, sekä sen vaikutusta ihmisten jokapäiväiseen elämään. Liity kanssamme tälle Suomen elokuvasäätiö:n löytämisen ja oppimisen matkalle.
Suomen elokuvasäätiö | |
---|---|
![]() |
|
Perustettu | 1969 |
Kotipaikka | Helsinki |
Johtaja | Lasse Saarinen |
Säätiön sivut |
Suomen elokuvasäätiö (ruots. Finlands filmstiftelse) on vuonna 1969 perustettu yksityisoikeudellinen säätiö. Sen tarkoituksena on edistää ja kehittää suomalaista elokuva- ja audiovisuaalista kulttuuria Suomessa ja ulkomailla.[1]
Elokuvasäätiö tukee suomalaista elokuva- ja muuta kuvaohjelmatuotantoa, elokuvien ja muiden kuvaohjelmien levittämistä ja esittämistä sekä kotimaassa että ulkomailla ja muilla vastaavin keinoin vahvistaa elokuva- ja audiovisuaalista kulttuuria Suomessa ja tukea elokuvan ja elokuvantekijöiden kansainvälistymistä.[1] Säätiö toimii Helsingin Katajanokalla. Elokuvasäätiöllä on 29 työntekijää.[2]
Säätiön toimitusjohtajana on ollut elokuusta 2016 lähtien Lasse Saarinen.[3] Säätiön hallituksen puheenjohtajana on ollut vuodesta 2025 Veronica Lindholm.[4][5]
Elokuvasäätiö aloitti toimintansa helmikuun alussa 1970. Perustamissopimuksen allekirjoittivat opetusministeriö, Suomen Elokuvateatterinomistajain Liitto, Suomen elokuvatoimistojen liitto sekä Suomen filmivalmistajien liitto.[6][7][8]
Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää säätiölle määrärahoja elokuvien tuotannon ja jakelun, esittämisen sekä elokuvakulttuurin tukemiseksi.[9] Elokuvasäätiön tukitoiminta on tärkeää erityisesti pitkille elokuville, sillä lähes kaikkien suomalaisten elokuvien rahoitus perustuu ainakin osittain elokuvasäätiön tukeen. Vuonna 2023 säätiön tuen osuus pitkistä fiktioensi-iltojen tuotantokustannuksista oli 41 %.[10]
Suomen elokuvasäätiö toimii itsenäisesti, mutta sen tukitoimintaa tulosohjataan opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Säätiö saa tukitoimintaansa tarkoitetut määrärahat valtion budjetista.
Vuonna 2023 säätiö sai ministeriöltä määrärahoja noin 23,8 miljoonaa euroa, josta valtaosa (17,7 miljoonaa euroa) suunnattiin elokuva- ja sarjatuotantoon. Esitykseen ja levitykseen jaettiin noin 4 miljoonaa euroa, kulttuurivientiin vajaa 0,7 miljoonaa euroa, elokuvafestivaaleille 580 000 euroa ja muun elokuvakulttuurin edistämiseen vajaa 119 000 euroa. Käsikirjoitusapurahoja myönnettiin noin 816 000 euron arvosta.[10]
Elokuvasäätiön toimitusjohtaja Lasse Saarisen mukaan Elokuvasäätiöllä on nykyisellään varaa tukea 18:aa pitkää tuotantoa vuodessa.[11]
Säätiön myöntämiin avustuksiin sovelletaan valtionavustuslakia ja lakia valtion rahoituksesta elokuvakulttuurin edistämiseen.[9][12][13] Lisäksi säätiön tulee tukitoiminnassaan noudattaa sen voimassa olevia tukiohjeita ja Euroopan komission päätöstä Suomen elokuvatuotannon tukiohjelmasta.[12][14]
Alkuvuosikymmeninä elokuvasäätiötä johti asiamies ja myöhemmin pääsihteeri. Vuodesta 1981 elokuvasäätiöllä on ollut toimitusjohtaja.[15][16][3][8] Toimitusjohtaja vaihtui johtajaksi uuden elokuvalain myötä 2019.[9] Johtaja voidaan nimittää enintään viideksi vuodeksi kerrallaan ja tämän määrärajan täytyttyä enintään yhdeksi jatkokaudeksi.[1]
Vuonna 2019 voimaan tullut[17] Laki valtion rahoituksesta elokuvakulttuurin edistämiseen määräsi elokuvasäätiön hallituksen tekemään kaikki tukipäätökset.[18]
Lain mukaa elokuvasäätiön hallitus päättää tuotantotukea koskevat valtionavustusasiat tuotantotukiesittelijän esittelystä ja muut valtionavustusasiat elokuvasäätiön johtajan esittelystä.[18]
Opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää hallituksen jäsenet, varajäsenet sekä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen toimikausi on kolme vuotta. Sama henkilö voi olla hallituksessa yhtäjaksoisesti enintään kaksi toimikautta.[19]
Hallitus nimeää myös elokuvasäätiön neuvottelukunnan. Elokuvalain tavoitteiden ja elokuva-alan keskinäisen vuorovaikutuksen edistämiseksi elokuvalaissa määrättiin perustamaan neuvottelukunta, joka edustaa niitä tahoja, joille elokuvalain mukaan voidaan myöntää valtionavustusta, ja viranomaisia. Neuvottelukunnan puheenjohtajana on elokuvasäätiön johtaja.[20]