Okasirkat
Tämä artikkeli käsittelee Okasirkat-aihetta, joka on herättänyt suurta kiinnostusta yhteiskunnan eri osa-alueilla. Okasirkat on erittäin ajankohtainen aihe, joka on aiheuttanut lukuisia keskusteluja, tutkimuksia ja tutkimusta viime vuosina. Sen merkitys on sen vaikutus ihmisten jokapäiväiseen elämään sekä sen vaikutus eri aloilla, kuten talous, teknologia, kulttuuri ja politiikka. Siksi on välttämätöntä syventää Okasirkat:n tuntemusta ja ymmärrystä sen laajuuden, seurausten ja mahdollisten ratkaisujen analysoimiseksi.
| Okasirkat | |
|---|---|
 Rantaokasirkka (Tetrix subulata) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Suorasiipiset Orthoptera |
| Alalahko: | Caelifera |
| Osalahko: | Acrididea |
| Yläheimo: |
Tetrigoidea Rambur, 1838 |
| Heimo: |
Okasirkat Tetrigidae Rambur, 1838[1] |
| Alaheimot | |
| Katso myös | |
Okasirkat (Tetrigidae) on varsinaisia heinäsirkkoja läheisesti muistuttava hyönteisheimo. Siihen kuuluu maailmanlaajuisesti 250 suvussa yhteensä noin 1 500 lajia. Useimmat lajit ovat trooppisia.
Okasirkat ovat pieniä, vain noin senttimetrin pituisia, harmaanruskeita hyönteisiä. Keskeisenä tuntomerkkinä okasirkkojen keskiruumis on selkäpuolelta voimakkaasti pidentynyt ja jatkuu terävänä kilpenä takaruumiin kärkeen asti. Etummainen siipipari on surkastunut tai puuttuu, mutta takasiivet toimivat lentämisessä. Okasirkat ovat kuuroja eivätkä ne siritä lainkaan. Suuri osa lajeista elää veden läheisyydessä ja monet kykenevät uimaan sekä tarvittaessa jopa sukeltamaan.[2][3][4]
Okasirkat talvehtivat täysikasvuisina. Varsinaisista keski- ja syyskesän heinäsirkoista poiketen okasirkkoja esiintyy myös keväällä sekä loppusyksystä.
Lajit Suomessa
Suomessa okasirkkoja esiintyy viisi lajia[5]. Ne kaikki kuuluvat sukuun Tetrix. Suomen lajiston uhanalaisarvioinnissa 2019 lapinokasirkka luokiteltiin vähäisten havaintojen vuoksi puutteellisesti tunnetuksi. Sama status sillä on myös vuonna 2016 julkaistussa koko Euroopan suorasiipislajiston uhanalaisarvioinnissa.[6]
- Nummiokasirkka Tetrix bipunctata
- Lapinokasirkka Tetrix fuliginosa (DD, puutteellisesti tunnettu)
- Rantaokasirkka Tetrix subulata
- Sarviokasirkka Tetrix tenuicornis
- Lännenokasirkka Tetrix undulata
Lähteet
- Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Tetrigidae (TSN 102162) itis.gov. Viitattu 11.6.2020. (englanniksi)
Viitteet
- ↑ Cigliano, M.M. & H. Braun, D.C. Eades & D. Otte: Tetrigidae Rambur, 1838 Orthoptera Species File. Version 5.0/5.0. Viitattu 17.9.2017. (englanniksi)
- ↑ Devriese, Hendrik: Special Interest Group Tetrigidae Sprinkhaan.be. Arkistoitu 1.2.2012. Viitattu 17.9.2017. (englanniksi)
- ↑ Family Tetrigidae – Pygmy Grasshoppers Bugguide. Viitattu 17.9.2017. (englanniksi)
- ↑ Sarsama, Jorma: Suorasiipiset Avoin oppimiskeskus/Vantaa. 2002. Arkistoitu 19.7.2014. Viitattu 11.6.2020.
- ↑ Karjalainen, Sami: Lajiluettelo Suomen heinäsirkat ja hepokatit. Arkistoitu 20.7.2014. Viitattu 11.6.2020.
- ↑ Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): ”Suorasiipiset, pihtihäntäiset ja torakat”, Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 362–365. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3 Teoksen verkkoversio Viitattu 19.11.2023.