Olavi Meurman

Nykymaailmassa Olavi Meurman on saavuttanut epätavallisen merkityksen yhteiskunnassa. Olavi Meurman on osoittautunut kiinnostavaksi aiheeksi kaiken ikäisille ja -taustaisille ihmisille joko sen vaikutuksensa vuoksi talouteen, populaarikulttuuriin tai tieteenalalle. Kautta historian Olavi Meurman on ollut ratkaisevassa roolissa ihmiskunnan evoluutiossa ja se on merkinnyt merkittäviä virstanpylväitä, jotka ovat muokanneet sivilisaation kulkua. Tässä artikkelissa tutkimme Olavi Meurman:n eri puolia ja sen vaikutuksia eri alueilla, analysoimme sen merkitystä nykyisessä kontekstissa ja ennustamme sen vaikutusta tulevaisuudessa.

Mauri Olavi Meurman (19. heinäkuuta 1893 Ilmajoki – 1. marraskuuta 1969 Piikkiö)[1] oli suomalainen kasvinjalostuksen kehittäjä ja professori.

Meurman oli Lounais-Suomen kasvinviljely- ja puutarhakoeaseman johtaja 1927–1935, Maatalouskoelaitoksen puutarhaosaston (vuodesta 1957 Puutarhantutkimuslaitos) johtaja ja professori 1935–1959. Hän julkaisi tutkimuksia soluopin eli sytologian ja koetoiminnan alalta.[2]

Meurmanin vanhemmat olivat piirilääkäri Otto Meurman (1859–1929) ja Aina Ignatius (1864–1944). Asemakaavaopin professori Otto-Iivari Meurman ja lääketieteen professori Yrjö Meurman olivat Olavi Meurmanin veljiä. Patologian professori Lauri Meurman on hänen poikansa.[1]

Julkaisuja

  • Suomen hedelmäpuut ja viljellyt marjat 1–2; 1943, 1947

Lähteet

  1. ↑ a b Jaakko Säkö: Meurman, Olavi (1893 - 1969) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 11.10.2005. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 5, p. 1600