Yrjö Meurman

Nykyään Yrjö Meurman:stä on tullut toistuva teema nyky-yhteiskunnassa. Teknologian kehittyessä ja jatkuvasti muuttuvien elämäntapojen myötä on yhä tärkeämpää ja tarpeellisempaa käsitellä tätä asiaa eri näkökulmista. Olipa kyseessä henkilökohtaisella, ammatillisella tai sosiaalisella tasolla, Yrjö Meurman:llä on merkittävä vaikutus elämäämme, ja on tärkeää ymmärtää sen vaikutukset ja seuraukset. Tässä artikkelissa tutkimme Yrjö Meurman:n merkitystä ja sen monia puolia tavoitteenaan tarjota kattava analyysi, jonka avulla voimme paremmin ymmärtää sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa.

Meurman vuonna 1943. Kuva: F. E. Fremling.

Kaarlo Yrjö Agathon Meurman (17. tammikuuta 1888 Ilmajoki – 14. toukokuuta 1960 Helsinki)[1][2][3] oli Helsingin yliopiston korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori 1931–1957, ja hän oli arvostettu korvalääkäreiden kouluttaja.[3][4] Meurman toimi sisällissodan aikana kenraali Linderin esikuntalääkärinä.

Meurmanin veljiä ovat Otto-Iivari Meurman ja Olavi Meurman.[3]

Lähteet

  1. ↑ Kuolinilmoitus, Yrjö Meurman, Uusi Suomi, 1960, No 132, sivu 2, julkaistu 16.5.1960
  2. ↑ Yrjö ja Etti Meurman Agathon Meurmanin sukuseura. Viitattu 6.7.2022.
  3. ↑ a b c Facta 2001, WSOY 1981, 11. osa, palsta
  4. ↑ Urpo Siirala, Yrjö Meurman in Memoriam, Acta Oto-Laryngologica, No 52 (1-6), sivu 382, julkaistu 1960