Olli Wuorinen

Nykymaailmassa Olli Wuorinen on saavuttanut suuren merkityksen yhteiskunnan eri alueilla. Sen vaikutukset ovat heijastuneet politiikkaan, talouteen, kulttuuriin ja jopa ihmisten jokapäiväiseen elämään. Kautta historian Olli Wuorinen on ollut erilaisten keskustelujen ja analyysien kohteena, mikä on herättänyt kiinnostusta tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa. Tässä artikkelissa tutkimme Olli Wuorinen:n monia puolia, tarkastelemme sen vaikutusta nykyisessä kontekstissa ja ennustamme sen merkitystä tulevaisuudessa. Olli Wuorinen kutsuu meidät pohtimaan ja ymmärtämään paremmin ympäröivää maailmaa alkuperästään sen vaikutuksiin nykyelämässä.

Olof Berg, kirjailijanimiä Olli Wuorinen ja Olli A. Wuorinen (28. helmikuuta 1842 Uukuniemi – 10. tammikuuta 1917 Uukuniemi) oli suomalainen runoilija ja kääntäjä. Hän käytti myös nimimerkkejä O. Wrn ja Olli Vuorinen.

Wuorisen vanhemmat olivat maanviljelijä Olavi Berg ja Anni Korhonen[1]. Hän kävi 1860-luvun alussa lähellä Viipuria sijainneen Maaskolan maanviljelyskoulun ja oli samassa koulussa vuosina 1862–1863 alkeisopettajana. Täällä hän tutustui Viipurin lainakirjaston kautta K. A. Gottlundin, Jaakko Juteinin, Paavo Korhosen, Olli Kymäläisen, Pietari Makkosen ja Antti Puhakan runoihin sekä myös Kalevalaan. Wuorinen alkoi myös itse kirjoittaa runoja pääasiassa kalevalamitalla ja lähetti niitä sanomalehtiin.

Opiskellessaan Jyväskylän seminaarissa vuosina 1868–1872 hän julkaisi runojaan V. Kilpisen toimittamassa Kansan lehdessä ja Julius Krohnin Suomen Kuvalehdessä sekä Jyväskylän seminaarilaisten albumissa Suomen saloilta. Samaan aikaan seminaarissa opiskeli useita muitakin runonkirjoittajia, kuten J. H. Erkko, Kustaa Killinen ja Isa Asp. Tunnetuimpia hänen runoistaan lienevät "Luistinretki" ja "Leivo"[1]. Herätysliikkeissä lauletaan myös hänen kirjoittamaansa laulua "Joulu, joulu tullut on".

Vuorinen julkaisi kokoelman vaatimattomia lyyrillisiä runoja Sepitelmiä sekä ansiokkaan kokoelman pirteitä kansanelämän kuvauksia Kotikuusen kuuluvilta, pieniä pakinoita. Hän oli ahkera ja taitava suomentaja.[2]

Wuorinen toimi kansakoulunopettajana Haminassa vuosina 1873–1903. Hän oli myös Haminan kaupunginvaltuuston ja kirkkovaltuuston jäsen. Hänen puolisonsa oli vuodesta 1865 Gertrud Siitonen (k. 1929)[1].

Teokset

  • Sepitelmiä: Runon-kokeita tehnyt Olli Vuorinen. Weilin & Göös 1875
  • Kotikuusen kuuluvilta pieniä pakinoita, poiminut Olli Wuorinen. Weilin & Göös 1881
  • Jyväskylän seminarin viidenkolmatta vaikutusvuoden juhlalle kesäkuun 16 p:nä 1888. 1888
  • Raittiusrunoja. Raittiuden ystävät 1889
  • Salmelan heinätalkoot. WSOY 1891
  • Kaksoisveljekset, Uimalaulu, Luistinretki, Maansa puoltajain laulu. Kansanvalistusseura 1895
  • Joulurunoja lapsille, sepittänyt Olli Vuorinen. Alfred Lagerbom, Hamina 1911

Lähteet

  1. ↑ a b c Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivut 841–842.
  2. ↑ Berg Olavi, Tietosanakirja osa 1, palsta 972, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909

Aiheesta muualla