Oppivelvollisuuslaki
Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Oppivelvollisuuslaki:n kiehtovaan maailmaan, tutkia sen eri puolia ja pohtia sen merkitystä ja vaikutusta elämäämme. Kautta historian Oppivelvollisuuslaki:llä on ollut keskeinen rooli yhteiskunnassa, ja se on vaikuttanut tapaamme, jolla elämme, ajattelemme ja suhtaudumme ympäröivään maailmaan, ja muovannut sitä. Kattavan ja rikastavan analyysin avulla tutkimme Oppivelvollisuuslaki:n useita ulottuvuuksia sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen. Samoin uppoudumme asiantuntijoiden erilaisiin näkökulmiin ja mielipiteisiin aiheesta tavoitteenamme tarjota kattava ja yksityiskohtainen näkemys Oppivelvollisuuslaki:stä ja sen merkityksestä nykyään. Tämä artikkeli on epäilemättä ainutlaatuinen tilaisuus sukeltaa Oppivelvollisuuslaki:n jännittävään universumiin ja ymmärtää sen todellista merkitystä elämässämme.
Oppivelvollisuuslaki oli Suomen oppivelvollisuutta koskeva laki, joka vahvistettiin 15. huhtikuuta vuonna 1921. Suomeen laki oppivelvollisuudesta tuli eurooppalaisessa lainsäätämisympäristössä varsin myöhään, ja vain Belgiassa saatiin asiaa käsittelevä laki vielä Suomenkin jälkeen. Suomessa ei oppivelvollisuuslaki, toisin kuin melkein kaikissa muissa länsimaissa, aseta koulupakkoa, vaan säätää opittavaksi määrätyt muulla lainsäädännöillä ja asetuksilla määriteltävät asiat.
Nykyään Suomessa perusopetuksesta ja oppivelvollisuudesta säädetään perusopetuslaissa.
Taustaa
Suomen teollinen nousu 1860-luvulta lähtien vaikutti suuresti myös maan sivistyksellisiin pyrkimyksiin ja kansan elinolosuhteisiin. Näin tulivat voimaan kieliasetukset, maakaupan vapauttaminen, kansakoulu sekä tietenkin maapäivien (valtiopäivien) säännöllinen toiminta. Uutta suomalaisessa yhteiskunnassa oli liikkuvuus, sillä palkollissäännöt olivat poistuneet ja ihmiset saivat vapaasti muuttaa niin maan sisällä kuin myös lähteä siirtolaisiksi. Koko kansakunta alkoi hitaasti mutta selkeästi kaupungistua.
Myös kansakoulujärjestelmä syntyi. Ensimmäisenä perustettiin Hausjärvelle Erkylän kartanoon kansakoulu vuonna 1856[1] ja ensimmäinen kunnallinen kansakoulu perustettiin Janakkalan Hamppulaan vuonna 1861[2] ja ensimmäinen sekä poikia ja tyttöjä samanaikaisesti opettava kansakoulu perustettiin Elimäen Mustilaan vuonna 1864[3]. Yleensä kansakouluja, varsinkin yhteiskunnan ylläpitämiä, vastustetiin voimakkaasti. Talonpojat eivät halunneet tehdä lapsistaan herroja ja kauhistelivat silloisen koulutuksen vaatimattomiakin kuluja.
Lähteet
- Koko kansan koulu – 80 vuotta oppivelvollisuutta. Suomen Kouluhistoriallinen Seuran vuosikirja 2001, Koulu ja menneisyys XXXIX. Opetushallitus. 2001. ISSN 0780-7694
Viitteet
- ↑ Keskitalo, Oiva 1964. Hausjärven historia. Hausjärvi: Hausjärven kunta ja Hausjärven seurakunta.
- ↑ Kerkkonen, Kaarlo: Kansanopetuksen vaiheista Janakkalassa ennen kunnallis-elämän alkamista : Hamppulan kansakoulun 50-vuotisjuhlaan. 1911 Teos verkossa
- ↑ Seppälä, Tapani, Elimäen Mustilan kansakoulun historia 140 vuotta. Omakustanne 2004 ISBN 952-91-7667-8
