Tässä artikkelissa perehdymme Oscar Larrauri:n kiehtovaan maailmaan tutkimalla sen monia ulottuvuuksia ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämään. Oscar Larrauri on ollut eri tieteenalojen kiinnostuksen ja tutkimuksen kohteena alkuperästään sen kehittymiseen ajan myötä. Analysoimme sen merkitystä nykyisessä kontekstissa sekä aiheeseen liittyviä erilaisia näkökulmia. Pyrimme monitieteisen lähestymistavan avulla valaisemaan Oscar Larrauri:n vähän tunnettuja puolia tavoitteenamme tarjota laaja ja rikastuttava näkemys tästä yleistä kiinnostavasta aiheesta.
Oscar Larrauri | |
---|---|
![]() Larrauri EuroBrunilla vuonna 1988. |
|
Henkilötiedot | |
Kansalaisuus |
![]() |
Formula 1 -ura | |
Aktiivivuodet | 1988–1989 |
Talli(t) | EuroBrun |
Kilpailuja | 21 |
Maailmanmestaruuksia | 0 |
Voittoja | 0 |
Palkintosijoja | 0 |
Paalupaikkoja | 0 |
Nopeimpia kierroksia | 0 |
MM-pisteitä | 0 |
Ensimmäinen kilpailu | Brasilian Grand Prix 1988 |
Viimeinen kilpailu | Australian Grand Prix 1989 |
|
Oscar "Poppy" Larrauri (s. 19. elokuuta 1954 Argentiina[1]) on argentiinalainen entinen kilpa-autoilija ja F1-kuljettaja.
Larrauri kilpaili F1-sarjassa kausina 1988–1989. Hänen ajokkinaan oli F1-historian huonoimpiin kuulunut Eurobrun-auto. Larrauri pääsi starttaamaan kaikkiaan seitsemään kisaan, 14 kertaa hän karsiutui. Hän pääsi kahdesti maaliin ja sijoittui parhaimmillaan 13:nneksi (Meksikon GP 1988). Aika-ajoissa Larrauri oli parhaimmillaan kahdeksastoista Monacon GP:ssä 1988.[2] Hän ei saavuttanut yhtään MM-pistettä. Paljon paremmin ei menestynyt hänen tallikaverinsa Eurobrunilla, italialainen Stefano Modena, joka starttasi kymmeneen kisaan ja sijoittui parhaimmillaan 11:nneksi.
Larrauri aloitti kilpailemisen karting-autoilla 1973. Vuonna 1979 hän ajoi Argentiinan Formula 3 -sarjassa ja menestyi niin hyvin, että päätti kokeilla onneaan Euroopassa. Hän sijoittui 1980 Euroopan Formula 3 -sarjassa yhdenneksitoista ja 1981 viidenneksi Toyotalla.
Tämän jälkeen Larrauri pestattiin Alfa Romeolla, ja tulosta alkoi syntyä. Larrauri otti 1982 seitsemän osakilpailuvoittoa ja vei Euroopan Formula 3 -luokan mestaruuden ylivoimaisesti. Seuraavana vuonna hän nousi Formula 2 -sarjaan, mutta Minardin vauhti ei riittänyt menestykseen. Samana vuonna Larrauri pääsi testaamaan Ferrarin F1-autoa.
Larrauri jatkoi urheiluautoluokissa 1984–1987 ja poimi yhdessä eri tallitoverien kanssa muutamia hyviä sijoituksia. Vaatimattomaksi jääneen F1-uransa jälkeen hän jatkoi urheiluautoilla vaihtelevalla menestyksellä Euroopassa, Japanissa, Yhdysvalloissa, Etelä-Afrikassa sekä lopuksi kotimaassaan Argentiinassa. Hän päätti uransa kauteen 2001.