Tässä artikkelissa perehdymme Oskil:n kiehtovaan maailmaan. Selvitämme sen alkuperää, sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan ja aiheeseen liittyvää mahdollista tulevaa kehitystä. Perustamisestaan nykypäivään Oskil on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla ja houkutellut niin asiantuntijoita kuin ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita ymmärtämään paremmin sen merkitystä. Näillä sivuilla analysoimme sen monia puolia ja kuinka se on vaikuttanut ihmisten elämään. Epäilemättä Oskil on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi, ja olemme varmoja, että tämä artikkeli kiinnostaa suuresti kaikkia niitä, jotka haluavat oppia siitä lisää.
Oskil | |
---|---|
![]() Rautatiesilta Oskil-joen yli Ukrainan Harkovan alueen Kupjansk-Vuzlovyiissä. |
|
Alkulähde | Keski-Venäjän tasanko; Timin piiri, Kurskin alue, Venäjä ( ) |
Laskupaikka | yhtyy Donetsiin noin 17 kilometriä Izjumin kaakkoispuolella ( ) |
Maat | Venäjä, Ukraina |
Pituus | 472 km |
Valuma-alue | 14 800 km² |
Oskil (ukr. Оскіл) eli Oskol (ven. Оскол) on 472 kilometriä pitkä Donetsin vasemmanpuoleinen sivujoki. Se virtaa Venäjän Kurskin ja Belgorodin alueiden sekä edelleen Ukraina Harkovan alueen itäosien läpi.[1][2] Oskilin valuma-alueen laajuus on 14 890 neliökilometriä.[1]
Joki saa alkunsa Timin piirissä Venäjän Kurskin alueella Keski-Venäjän tasankoon kuuluvalta seudulta, lampareesta noin kahdeksan kilometriä Timin kylän itäpuolelta. Joki virtaa yleensä 30–40 metrin levyisenä ja 2,5–3 metriä syvänä (suurin syvyys noin 10 m).[1] Joen vesi on paljolti peräisin lumen sulamisesta ja sateesta. Jääaika kestää marraskuusta maaliskuulle.[1] Joen alajuoksulla on Oskilin tekojärvi (ukr. Оскільське водосховище) ja sen padolla Oskilin vesivoimalaitos.[1][3] Oskil yhtyy Donetsiin noin 17 kilometriä Izjumin kaakkoispuolella.[2]
Venäjä:[2]
Ukraina:[2]