Otahalli
Nykymaailmassa Otahalli:stä on tullut jatkuvan keskustelun ja pohdinnan aihe. Sen merkitys kattaa yhteiskunnan eri osa-alueet politiikasta kulttuuriin ja teknologiaan. Ajan mittaan Otahalli on osoittanut vaikutuksensa ja kykynsä luoda merkittäviä muutoksia eri alueilla. Mielipiteet tästä asiasta ovat erilaisia ja usein ristiriitaisia, mikä osoittaa, että on tärkeää käsitellä tätä kysymystä objektiivisesti ja monialaisen lähestymistavan avulla. Tässä artikkelissa tutkimme Otahalli:n eri puolia ja sen nykyistä vaikutusta sekä analysoimme sen kehitystä ajan myötä ja sen ennustetta tulevaisuuteen.
| Otahalli | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Otaniemi, Espoo, Suomi |
| Koordinaatit | 60°11′04″N 24°50′05″E / 60.184333°N 24.834667°E |
| Rakennustyyppi | Arkkitehtoninen rakenne (en) ja urheiluhalli (en) |
| Suunnittelija | Alvar Aalto |
| Valmistumisvuosi | |
 Otahalli |
|
|
|
|
Otahalli on Espoon Otaniemessä sijaitseva Suomen aikanaan suurin urheiluhalli.[1] Se on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema ja rakennettu vuonna 1952 osana Helsingin olympialaisten valmisteluja.[2]
Hallissa voi harrastaa palloilulajeista jalkapalloa, tennistä, lentopalloa, sulkapalloa, koripalloa ja salibandyä. Yleisurheilulle on 158 metrin ratakierros, pituus- ja korkeushyppypaikat sekä kuularinki. Lisäksi hallin yhteydessä toimii kuntosali. Katsomotilaa on noin 500 katsojalle. Otahalli on myös Westend Indians -urheiluseuran kotihalli.[3]
Lähteet
- ↑ Ainutlaatuista tunnelmaa otahalli.fi. Arkistoitu 21.6.2012. Viitattu 5.5.2009.
- ↑ Suomalainen Arkkitehtuuri Nousee Maailman Maineeseen nikkemedia.fi. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 5.5.2009.
- ↑ Westend Indians westendindians.fi. Viitattu 29.7.2022.
Aiheesta muualla