Turun Sanomien toimitalo

Nykymaailmassa Turun Sanomien toimitalo on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion. Monimutkaisuudellaan ja nyky-yhteiskunnassa merkityksellisyytensä ansiosta Turun Sanomien toimitalo on herättänyt kiinnostuksen niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin keskuudessa. Populaarikulttuurin vaikutuksista teknologiaan ja politiikkaan Turun Sanomien toimitalo on ilmiö, joka ei jää huomaamatta. Tässä artikkelissa tutkimme Turun Sanomien toimitalo:n eri puolia ja sen merkitystä jokapäiväisessä elämässämme.

Turun Sanomien toimitalo
Osoite Kauppiaskatu 5
Sijainti Turku
Rakennustyyppi toimistotalo
Valmistumisvuosi 1930
Suunnittelija Alvar Aalto
Rakennuttaja TS-Yhtymä
Julkisivumateriaali betoni
Kerrosluku 6
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Turun Sanomien toimitalo on Turun keskustassa sijaitseva arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema toimisto- ja liikerakennus, joka rakennettiin Turun Sanomien käyttöön vuonna 1930. Se on Suomen ensimmäisiä funktionalismia edustavia rakennuksia ja tiettävästi jopa ensimmäinen kokonaan funktionalistinen rakennus.

Turun Sanomien toimitalo kuuluu yhdessä Aallon suunnittelemien Lounais-Suomen Maalaistentalon ja Standardivuokratalon kanssa Museoviraston määrittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Ne kuuluvat myös kansainvälisen Docomomo-järjestön hyväksymään suomalaisen modernismin 1920–1970-lukujen merkkiteosten listaan.[1] Toimitalo suojeltiin asemakaavalla, joka vahvistettiin vuonna 2012.[2][3]

Historia

Päätös Turun Sanomien uuden toimitalon rakentamisesta tehtiin syyskuussa 1927. Sopivaa arkkitehtia rakennuksen suunnittelijaksi etsinyt toimitusjohtaja Arvo Ketonen ja Alvar Aalto tapasivat ensimmäisen kerran seuraavan vuoden tammikuussa, ja sopimus toimitalon piirtämisestä tehtiin vielä saman kevään aikana. Turussa vuodet 1927–1933[4] asunut Aalto oli tuolloin 29-vuotias, eikä hän ollut tiettävästi koskaan nähnyt funktionalistista rakennusta todellisuudessa. Ketonen ja Aalto vierailivat Ruotsissa ja Norjassa tutustumassa paikallisiin lehtitaloihin ja etsimässä niistä vaikutteita Turun Sanomien rakennukseen. Sen suunnittelussa avustivat Aallon puoliso Aino Aalto sekä hänen toimistossaan työskennelleet norjalaiset arkkitehdit Erling Bjertnäs ja Harald Wildhagen.[5] Lisäksi rakennesuunnittelussa oli mukana insinööri Emil Henriksson.[1]

Piirustukset valmistuivat elokuussa 1928, ja rakennustyöt aloitettiin syyskuussa. Toimitalo rakennettiin Kauppiaskadulle aivan Turun kauppatorin tuntumaan. Se valmistui kahdeksassa kuukaudessa toukokuussa 1929, mutta vesi- ja lämpöjohtotöiden viivästymisen vuoksi rakennus otettiin käyttöön vasta tammikuussa 1930. Lehden toimitus ja kirjapaino pääsivät muuttamaan uusiin tiloihinsa kevättalven aikana.[5]

Turun Sanomien toimitus oli Aallon suunnittelemassa toimitalossa vuoteen 2011 saakka, jolloin se muutti painotalon yhteyteen Artukaisten kaupunginosaan, noin kuuden kilometrin päähän keskustasta. Rakennukseen jäivät vielä Turun Sanomien asiakaspalvelu sekä tilat yhdelle keskustassa päivystävälle toimittajalle.[6][7] Lehden painokone oli siirretty Artukaisiin jo vuonna 1978.[8] Keväällä 2013 Turun Sanomien toimitalossa avattiin kahdessa kerroksessa toimiva ravintola.[9]

Arkkitehtuuri

Väliseinien sijaan Aalto suunnitteli talon kantaviksi rakenteiksi tukipilarijärjestelmän, joka mahdollisti väliseinien siirtelyn kulloisenkin tarpeen mukaan. Painosalin katon korottamisen johdosta alkuperäisiä pylväitä ei kuitenkaan enää ole jäljellä kuin yksi, joka on säilytetty entisöitynä.[5] Rakennuksessa on kuusi maanpäällistä kerrosta sekä kaksi sisäpihan puolella sijaitsevaa kellarikerrosta. Sen suunnittelussa on noudatettu sveitsiläisen arkkitehdin Le Corbusierin viittä perusperiaatetta, joihin pilarijärjestelmän lisäksi kuuluvat muun muassa vaakasuorat yhtenäiset nauhaikkunat sekä kattoterassi.[1]

Toimitalon yläkerroksissa on yhteensä 47 asuntoa, joista yksi oli alun perin varattu TS-Yhtymän johtajalle Arvo Ketoselle.[5] Katutasossa toimi asiakaspalvelukonttorin ohella ravintola Tarina. Kaksi muuta ravintolaa olivat työmaaruokala Vihreä Lyhty sekä kuudenteen kerroksen suunniteltu laaturavintola. Sen piti olla toisinto Helsingin Savoysta, jonka sisustuksen Aalto oli piirtänyt,[10] mutta tilaa ei kuitenkaan otettu ravintolakäyttöön. Sen sijaan ylimmässä kerroksessa sijaitsevat TS-Yhtymän edustustilat.[5]

Lähteet

  1. ↑ a b c Turun Sanomien toimitalo, Maalaistentalo ja Standardivuokratalo Museovirasto. Viitattu 26.6.2014.
  2. ↑ Torinkulman talot matalampaan kuosiin 25.5.2011. Yle Uutiset. Viitattu 26.6.2014.
  3. ↑ Turun keskustan ilme muuttuu 4.12.2012. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 26.2.2015. Viitattu 26.6.2014.
  4. ↑ Rauno Lahtisen luento Alvar Aalto ja moderni Turku to 3.2. klo 18. Turun kaupunginkirjasto. 4.2.2011. Arkistoitu 26.6.2014. Viitattu 26.6.2014.
  5. ↑ a b c d e Lehtinen, Seppo: Alvar Aallon taidonnäyte. 2.1.2005. Turun Sanomat. Arkistoitu 26.6.2014. Viitattu 26.6.2014.
  6. ↑ Turun Sanomat rakentaa uuden monimediatoimituksen Artukaisiin 22.4.2010. Turun Sanomat. Arkistoitu 6.10.2015. Viitattu 26.6.2014.
  7. ↑ "Toimitukset palaavat keskustaan (Arkistoitu – Internet Archive) Journalisti 14/2012. Viitattu 26.6.2014.
  8. ↑ Turun Sanomat tehdään pian kokonaan Artukaisissa 26.9.2011. Turun Sanomat. Arkistoitu 6.10.2015. Viitattu 26.6.2014.
  9. ↑ TS:n vanhassa asiakaskonttorissa avautui ravintola Fontti 21.3.2013. Turun Sanomat. Arkistoitu 16.3.2015. Viitattu 26.6.2014.
  10. ↑ Fontin tarina Ravintola Fontti. Viitattu 26.6.2014 (Internet Archive)

Aiheesta muualla

Alvar Aallon tuotanto
Luettelo Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista
1919–1929Alajärven suojeluskuntatalo | Villa Väinölä | Jyväskylän työväentalo | Seinäjoen suojeluskuntatalo | Lounais-Suomen Maalaistentalo | Läntinen Pitkäkatu 20 | Jyväskylän suojeluskuntatalo | Muuramen kirkko
1930–1945Paimion parantola | Turun Sanomien toimitalo | Villa Tammekann | Oulun sulfiittiselluloosatehdas | Viipurin kaupunginkirjasto | Alvar Aallon kotitalo | Savoy-maljakko | Sunilan asuinalue | Sunilan sellutehdas | Tehtaanmäen asuinalue | Terassitalo | Villa Mairea | Stora Enson Anjalankosken tehtaat
1946–1959Strömbergin tehtaan asuinalue | Rautatalo | Insinööritalo | Otahalli | Säynätsalon kunnantalo | Oulun lannoitetehdas | Aerola | Muuratsalon koetalo | Pamilon vesivoimalaitos | Summan paperitehdas | Alvar Aallon ateljee | Jyväskylän uimahalli | Jyväskylän yliopiston päärakennus | Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo | Hansaviertel | Aalto-paviljonki | Korkalovaaran asuinalue | Kolmen Ristin kirkko | Aalto-keskus | Kulttuuritalo | Maison Louis Carré
1960–1969Lieksankosken voimalaitos | Lakeuden Risti | Keski-Suomen museo | Lappia-talo | Aaltohuset | Alvar-Aalto-Kulturhaus | Aalto-Hochhaus | Pyhän Hengen kirkko ja seurakuntakeskus | Enso-Gutzeitin pääkonttori | Seinäjoen kaupungintalo | Viitatorni | Ilokivi | Pylkönmäen kirkko | Teknillisen korkeakoulun päärakennus | Seinäjoen kaupunginkirjasto | Seinäjoen seurakuntakeskus | Rovaniemen kaupunginkirjasto | Pyhän Stefanoksen kirkko | Valtion virastotalo (Seinäjoki) | Kirjatalo | Villa Kokkonen
1970–1991Alajärven hallintokeskus | Villa Skeppet | Pohjolan talo | Otaniemen vesitorni | Finlandia-talo | Kunsten | Alvar Aalto -museo | Sähkötalo | Ristinkirkko | Riolan kirkko | Jyväskylän kaupunginteatteri | Seinäjoen kaupunginteatteri | Essenin oopperatalo | Alajärven kaupunginkirjasto