Oulun läänin pohjoinen vaalipiiri

Nykymaailmassa Oulun läänin pohjoinen vaalipiiri:stä on tullut erittäin tärkeä ja keskustelunaihe. Teknologian ja globalisaation myötä Oulun läänin pohjoinen vaalipiiri on ottanut odottamattoman roolin synnyttäen ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja erilaisia ​​kantoja. Ei ole epäilystäkään siitä, että Oulun läänin pohjoinen vaalipiiri on vaikuttanut yhteiskunnan eri osa-alueisiin politiikasta talouteen, mukaan lukien kulttuuriin ja jokapäiväiseen elämään. Tässä artikkelissa tutkimme Oulun läänin pohjoinen vaalipiiri:n eri puolia ja keskustelemme sen vaikutuksista nykyään sekä sen mahdollisista vaikutuksista tulevaisuudessa. Poikkitieteellisellä lähestymistavalla lähestymme Oulun läänin pohjoinen vaalipiiri:tä useista eri näkökulmista tavoitteenamme ymmärtää paremmin sen laajuutta ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa.

Oulun läänin pohjoinen vaalipiiri
Alue Lapin eteläosa
Peräpohjola
Käytössä 1907–1939
Kansanedustajia 6–8

Oulun läänin pohjoinen vaalipiiri oli vuoteen 1938 toiminnassa ollut Suomen eduskuntavaalien vaalipiiri. Ennen Lapin läänin perustamista (1938) Oulun läänissä oli kolme vaalipiiriä: Oulun läänin eteläinen vaalipiiri, Oulun läänin pohjoinen vaalipiiri ja Lapinmaan vaalipiiri. Kun Lapin lääni perustettiin vuonna 1938, muodostettiin Oulun ja Lapin lääneistä omat vaalipiirinsä. Pääosa Oulun läänin pohjoisesta vaalipiiristä siirtyi tällöin Lapin läänin vaalipiiriin ja pienempi osa Oulun läänin vaalipiiriin.

Vaalipiiriin kuuluneet kunnat olivat Alatornio, Haukipudas, Ii, Karunki, Kemi, Kemijärvi, Kemin maalaiskunta, Kiiminki, Kolari, Kuivaniemi, Kuolajärvi (vuodesta 1936 Salla), Kuusamo, Posio, Pudasjärvi, Ranua, Rovaniemi, Rovaniemen maalaiskunta, Simo, Taivalkoski, Tervola, Tornio, Turtola (nykyinen Pello), Yli-Ii, Ylikiiminki ja Ylitornio. Lapin läänin vaalipiiriin siirtyivät vuonna 1938 Alatornio, Karunki, Kemi, Kemijärvi, Kemin maalaiskunta, Kolari, Posio, Ranua, Rovaniemi, Rovaniemen maalaiskunta, Salla, Tervola, Tornio, Turtola ja Ylitornio. Oulun läänin vaalipiiriin sijoittuivat Haukipudas, Ii, Kiiminki, Kuivaniemi, Kuusamo, Pudasjärvi, Simo, Taivalkoski, Yli-Ii ja Ylikiiminki.

Puolueiden kannatus

vaalit paikat
Suom.
Kok.
SDP Nuor.
Ed.
ML
Kesk.
SSTP
STPV
SPP Muut
1907 4 1 1 --
1908 2 2 1 1
1909 2 2 1 1
1910 1 2 1 2
1911 1 2 1 2
1913 1 2 1 2
1916 2 2 -- 2
1917 1 2 1 3
1919 -- 2 -- 5
1922 1 -- -- 4 2
1924 1 -- -- 4 2
1927 1 -- -- 5 2
1929 1 -- -- 5 2 --
1930 1 1 -- 6 --
1933 -- 1 -- 5 1 1a
1936 -- 1 -- 6 1
a Isänmaallinen kansanliike

Oulun läänin pohjoisesta vaalipiiristä valittiin kuusi kansanedustajaa vuosina 1907–1916, seitsemän vaaleissa 1917–1924 ja kahdeksan vaaleista 1927 alkaen. Vaalipiirin kannatetuin ryhmä oli aluksi Suomalainen puolue, mutta SDP ja Maalaisliitto kipusivat sen ohi jo autonomian aikana. Itsenäistymisen jälkeen suurimmaksi selviytyi kaikissa vaaleissa Maalaisliitto, joka vei aina enemmistön kansanedustajista.

SDP ei saanut vaalipiiristä 1920-luvulla yhtään kansanedustajaa. Paikat vei äärivasemmiston SSTP ja sitä seurannut vaaliorganisaatio. SDP:n kannatus nousi jälleen vasemmiston toiminnan kieltämisen myötä. Kokoomus menetti ainoan paikkansa IKL:lle vaaleissa 1933, ja seuraavalla kerralla molemmat jäivät edustajitta. Vaaleissa 1933 ja 1936 edustajan sai myös Suomen pienviljelijäin puolue. Vuonna 1936 Eino Rytinki oli ainoa SPP:n listoilta koko maassa eduskuntaan yltänyt.

Kansanedustajat