Outovan kihlakunta
Nykyään Outovan kihlakunta on aihe, joka on herättänyt monien huomion. Outovan kihlakunta:stä on tullut kiinnostava kohde niin asiantuntijoille kuin faneillekin, olipa sen merkitys nyky-yhteiskunnassa tai sen vaikutus historiaan. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Outovan kihlakunta:n vaikutusta elämän eri osa-alueisiin, sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin sen merkitykseen globaalissa taloudessa. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla pyrimme tarjoamaan kokonaisvaltaisen näkemyksen Outovan kihlakunta:stä ja tarjoamaan lukijoillemme syvemmän ja täydellisemmän ymmärryksen tästä ilmiöstä.
 |
Tähän artikkeliin ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Outovan kihlakunta Гдо́вский уе́зд |
|
|---|---|
 Kihlakunnan sijainti kuvernementin kartalla |
|
| Kuvernementti | Pietarin kuvernementti |
| Perustettu | 1727 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Outova |
| Pinta-ala | 8 810 km² |
| Väkiluku (1897) | 145 573 |
Outova kihlakunta (ven. Гдо́вский уе́зд, Gdovski ujezd) oli kihlakunta Venäjän keisarikunnan Pietarin kuvernementissa. Kihlakunta sijaitsi kuvernementin länsiosassa Peipsijärven itäpuolella. Lännessä se rajoittui Vironmaan kuvernementtiin, pohjoisessa Pietarin kuvernementin Jaaman kihlakuntaan, idässä Lugan kihlakuntaan ja etelässä Pihkovan kuvernementtiin. Kihlakunnan hallintokaupunki oli Outova.
Vuoden 1897 väestönlaskennassa kihlakunnan asukkaista venäläisiä oli 88,9 % ja virolaisia 10,5 %.
