Nykymaailmassa Pankow’n rautatieasema on aihe, jolla on suuri merkitys ja se kiinnostaa monia yksilöitä ja yhteiskunnan sektoreita. Pankow’n rautatieasema:stä on tullut maailmanlaajuisen keskustelun ja väittelyn keskipiste joko talouteen, terveyteen, politiikkaan tai kulttuuriin kohdistuvien vaikutustensa vuoksi. Kautta historian Pankow’n rautatieasema on synnyttänyt loputonta tutkimusta, teknologista kehitystä ja merkittäviä muutoksia tavassa, jolla ymmärrämme ja lähestymme tätä aihetta. Tässä artikkelissa tutkimme Pankow’n rautatieasema:n eri puolia ja pohdimme sen roolia nyky-yhteiskunnassa.
Pankow’n rautatieasema (saks. Bahnhof Berlin-Pankow tai metroasemana pelkästään Pankow) on rautatie- ja metroasema Berliinin Pankow’n kaupunginosassa, samannimisellä hallintoalueella. Berliinin S-Bahnin linjat S2, S8 ja S85 kulkevat sen kautta. Asema on lisäksi Berliinin metron linjan U2 pohjoinen pääteasema, ja Berliinin-Szczecin rautatien asema.
Pankow’n rautatieasema rakennettiin 1880, etelään Pankow’n kylästä, joka antoi alueelle nimensä. Vuonna 1883 se uudelleennimettiin Pankow-Schönhauseniksi läheisen Schönhausenin linnan mukaan[1], ja nykyinen nimi Berlin-Pankow otettiin käyttöön 1954. Rataosuus sähköistettiin v. 1924. [1]
Matkustajaliikenteen aseman pohjoispuolelle rakennettiin erillinen rahtiasema helpottamaan Stettinin aseman ruuhkaa, ja siitä muodostui huomattava rahtiliikenteen solmukohta. Pankow’n rahtiaseman merkitys väheni Saksojen yhdistymisen myötä, ja rahtiliikenne lopetettiin kokonaan v. 1997.
Aina siitä asti, kun Berliinin metron linja U2:n pohjoinen pääteasema valmistui Pankow’n Vinetastraßelle v. 1930, metrolinjan jatkamista Pankow’n rautatieasemalle suunniteltiin, mutta mitään ei tapahtunut ennen vuotta 1997. Tuolloin silloinen Pankow’n metroasema nimettiin uudestaan Vinetastraßen metroasemaksi ja aloitettiin rakennustyöt. Pankow’n metroasema avattiin 16. syyskuuta 2000.