Patristiikka

Nykymaailmassa Patristiikka:stä on tullut ajankohtainen aihe, jonka tutkimisesta yhä useammat ihmiset ovat kiinnostuneita. Alkuperäistään vaikutuksiinsa nyky-yhteiskuntaan Patristiikka on vanginnut niin akateemikkojen, tutkijoiden kuin harrastajienkin huomion. Tämän ilmiön ymmärtämiseksi paremmin tämä artikkeli tarjoaa kattavan näkemyksen Patristiikka:stä, tutkien sen monia puolia ja korostaa sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Yksityiskohtaisten analyysien ja monialaisten lähestymistapojen avulla se pyrkii tarjoamaan lukijalle laajan ja rikastuttavan näkökulman Patristiikka:stä ja sen merkityksestä nykymaailmassa.

Patristiikka eli patrologia on kirkkoisien eli 200–700-luvulla toimineiden kirkollisten opettajien ja heidän oppiensa tutkimusta.[1] Nykyaikana patristiikka voi tarkoittaa laajemmassa mielessä varhaiskristillisyyden tutkimusta.[2] Suomen patristinen seura perustettiin vuonna 2011 edistämään patristiikan tutkimusta.[3]

Patristiikan keskeisiin julkaisuihin kuuluvat kokoomateokset Patrologia Græca (1857–1866) ja Patrologia Latina (1844–1864).[4]

Lähteet

  1. ↑ Otavan Suuri Ensyklopedia 12, s. 9053. Helsinki 1983. ISBN 951-1-07198-X
  2. ↑ Laato, Anni Maria: Mitä varhaiskristillinen kirkko voi opettaa nykypäivän kristityille? Areiopagi. 24.9.2019. Viitattu 24.3.2024.
  3. ↑ Saukko, Olli: Tieteelliset seurat: Nuoressa Suomen Patristisessa Seurassa arvostetaan hyviä esitelmiä ja laadukasta tutkimusta Teologia.fi. 18.12.2019. Viitattu 24.3.2024.
  4. ↑ Eesti Entsüklopeedia 7, s. 220. Tallinn 1994. ISBN 5-89900-029-5