Patsas

Nykymaailmassa Patsas on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Sen vaikutus kattaa yhteiskunnan eri osa-alueet politiikasta populaarikulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Patsas-ilmiötä ja analysoimme sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme. Sukellamme sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään, sukeltaamme Patsas:n tärkeimpiin yksityiskohtiin ja tarkastelemme kriittisesti sen roolia yhteiskunnassamme. Tämän kattavan analyysin avulla toivomme saavamme kattavamman ja yksityiskohtaisemman kuvan Patsas:stä ja sen merkityksestä nykymaailmassa.

Tämä artikkeli käsittelee veistostyyppiä. Patsas on myös kreikkalainen keittoruoka.
Walter Runebergin vuonna 1888 valmistunut Pietari Brahen patsas Turussa.

Patsas on jalustallinen veistos, joka on yleensä suhteellisen suurikokoinen ja näkyvälle julkiselle paikalle sijoitettu. Ne kuvaavat tavallisesti henkilöä tai toimivat muistomerkkinä.[1] Pientä (ihmisaiheista) patsasta sanotaan figuriiniksi.[2] Myös rintakuva on patsas.

Rakennusteknisenä elementtinä patsas tarkoittaa pystysuoraa kannatinrakennelmaa, yleensä pilaria tai pylvästä.[1]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Taiteen pikkujättiläinen, s. 485–486. WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X
  2. ↑ Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2004. ISBN 978-952-5446-20-3

Aiheesta muualla