Veistos
Tässä artikkelissa analysoimme Veistos:tä eri näkökulmista ymmärtääksemme sen vaikutusta eri yhteyksissä. Veistos on aihe, joka on viime vuosina herättänyt suurta kiinnostusta muun muassa yhteiskunnallisen, poliittisen, taloudellisen ja kulttuurisen merkityksen vuoksi. Tämän analyysin aikana tarkastelemme Veistos:n sisältämiä eri ulottuvuuksia sekä sen kehitystä ajan mittaan ja sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Lisäksi tutkimme erilaisia tulkintoja ja mielipiteitä, joita on olemassa Veistos:n ympärillä, tavoitteena tarjota laaja ja täydellinen näkemys tästä aiheesta.
Veistos on kolmiulotteinen kuva, joka on joko kaikilta suunnilta katseltava irrallinen veistos tai reliefi.[1]
Veistos voidaan veistää esimerkiksi kivestä tai puusta. Pronssi on ollut tavallinen materiaali. Metallinen veistos voi olla myös taottu, pakotettu, hitsattu tai valettu. Veistos voi olla kipsivalos. Koon suhteen veistos voi olla pienois-, monumentaali- ja kolossaaliveistos. Se voi liittyä rakennukseen tai muuhun paikkaan kiinteästi. Tyyliltään se voi olla esittävä, abstrakti tai siltä väliltä.[1]
Yleisiä veistostyyppejä ovat muistomerkki tai patsas. Veistokset ovat 1900-luvulta lähtien murtautuneet perinteisistä muodoistaan. Nykyisin veistokset ovat tulleet lähelle installaatiotaidetta ja tilataidetta.[1]
Tunnettuja veistoksia
- Vapaudenpatsas
- Rodinin Ajattelija
- Samothraken Nike
- Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas, Helsinki
- Sibelius-monumentti, Helsinki
- Havis Amanda, Helsinki
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b c Taiteen pikkujättiläinen, s. 795. WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X
Aiheesta muualla
