Pellon vaakuna
Nykymaailmassa Pellon vaakuna:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe kaikenikäisille ja -taustaisille ihmisille. Tekniikan ja globalisaation myötä Pellon vaakuna on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen modernissa yhteiskunnassamme. Sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla Pellon vaakuna:llä on ratkaiseva rooli jokapäiväisessä elämässämme, ja se vaikuttaa päätöksiimme, ihmissuhteihimme ja tapaamme nähdä maailma. Tästä syystä on välttämätöntä ymmärtää perusteellisesti Pellon vaakuna ja sen vaikutukset, jotta nykymaailmassa voi navigoida onnistuneesti. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia ja näkökulmia, jotka liittyvät Pellon vaakuna:een, jotta voimme valaista tätä nykyään niin tärkeätä aihetta.
Pellon vaakuna on Pellon kunnan tunnus. Vaakunan aihe kuvaa luontoa napapiirin pohjoispuolella, ja siinä olevien tähtien lukumäärä viittaa Pierre Louis Moreau de Maupertuis'n retkikunnan tekemiin kolmiomittauksiin 1736–1737, joista pohjoisimmat suoritettiin tulevan Pellon kunnan alueella Kittisvaaralla.
Vaakunan selitys kuuluu ”sinisessä kentässä kolmoisvuori ja sen yläpuolella kolme kuusisakaraista tähteä asetettuina 1+2; kaikki hopeaa.” Vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson, ja Pellon kunnanvaltuusto hyväksyi sen 17. maaliskuuta 1952. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 30. toukokuuta samana vuonna.
Lähteet
- Suomen kunnallisvaakunat, s. 153. Suomen Kunnallisliitto, 1982. ISBN 951-773-085-3
- Sisäasiainministeriön vahvistamat kaupunkien, kauppaloiden ja kuntien vaakunat 1949-1995 I:10 Pello Kansallisarkiston digitaaliarkisto.