Tässä artikkelissa Pelomedusoides:n aihetta käsitellään laajasta ja monipuolisesta näkökulmasta. Pelomedusoides on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnan eri osa-alueilla ja synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja eriäviä näkemyksiä. Kautta historian Pelomedusoides:llä on ollut keskeinen rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueiden kehityksessä sekä eri yhteisöjen kulttuurin ja identiteetin kehittymisessä. Yksityiskohtaisen ja syvällisen analyysin avulla tutkitaan useita särmiä, jotka muodostavat Pelomedusoides:n monimutkaisuuden, ja tutkitaan sen vaikutusta, seurauksia ja mahdollisia tulevaisuuden ennusteita.
Pelomedusoides | |
---|---|
![]() Amazoninjokikilpikonna (Podocnemis unifilis) |
|
Varhaisliitukausi – Nykyaika (Holoseeni) Barrême-vaihe–Holoseeni[1][2] |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Matelijat Reptilia |
Lahko: | Kilpikonnat Testudines |
Alalahko: | Sivutaivuttajat Pleurodira |
Kladi: |
Pelomedusoides Broin, 1988 |
Alaryhmät | |
|
Pelomedusoides on sivutaivuttajien alalahkoon kuuluva kilpikonnien kladi, joka sisältää elossa olevat heimot Pelomedusidae ja arraukilpikonnat (Podocnemidae). Lisäksi siihen luetaan sukupuuttoon kuolleet heimot Araripemydidae, Bothremydidae, Euraxemydidae ja Peiropemydidae.[2][3] Varhaisimmat tunnetut Pelomedusoides-jäänteet ovat varhaisliitukauden Barrême-vaiheelta, ja ne on löydetty Brasiliasta. Myöhäisliitukaudella ja paleogeenikaudella tavattiin useita Pelomedusoides-lajeja rannanläheisiltä merialueilta Afrikassa, Euroopassa ja Amerikoissa. Nykyiset lajit elävät makeissa vesissä Etelä-Amerikassa, Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Jemenissä, Madagaskarilla ja Seychelleillä.[2]
Muokattu tutkimusten Caden et al. (2012), Romano et al. (2014) ja Ferreira et al. (2018) pohjalta:[1][3][4]
Sivutaivuttajat (Pleurodira) |
| ||||||