Pelomedusoides

Tässä artikkelissa Pelomedusoides:n aihetta käsitellään laajasta ja monipuolisesta näkökulmasta. Pelomedusoides on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnan eri osa-alueilla ja synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja eriäviä näkemyksiä. Kautta historian Pelomedusoides:llä on ollut keskeinen rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueiden kehityksessä sekä eri yhteisöjen kulttuurin ja identiteetin kehittymisessä. Yksityiskohtaisen ja syvällisen analyysin avulla tutkitaan useita särmiä, jotka muodostavat Pelomedusoides:n monimutkaisuuden, ja tutkitaan sen vaikutusta, seurauksia ja mahdollisia tulevaisuuden ennusteita.

Pelomedusoides
Amazoninjokikilpikonna (Podocnemis unifilis)
Amazoninjokikilpikonna (Podocnemis unifilis)
Varhaisliitukausi – Nykyaika (Holoseeni)
Barrême-vaiheHoloseeni[1][2]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Lahko: Kilpikonnat Testudines
Alalahko: Sivutaivuttajat Pleurodira
Kladi: Pelomedusoides
Broin, 1988
Alaryhmät
  • Katso teksti

Pelomedusoides on sivutaivuttajien alalahkoon kuuluva kilpikonnien kladi, joka sisältää elossa olevat heimot Pelomedusidae ja arraukilpikonnat (Podocnemidae). Lisäksi siihen luetaan sukupuuttoon kuolleet heimot Araripemydidae, Bothremydidae, Euraxemydidae ja Peiropemydidae.[2][3] Varhaisimmat tunnetut Pelomedusoides-jäänteet ovat varhaisliitukauden Barrême-vaiheelta, ja ne on löydetty Brasiliasta. Myöhäisliitukaudella ja paleogeenikaudella tavattiin useita Pelomedusoides-lajeja rannanläheisiltä merialueilta Afrikassa, Euroopassa ja Amerikoissa. Nykyiset lajit elävät makeissa vesissä Etelä-Amerikassa, Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Jemenissä, Madagaskarilla ja Seychelleillä.[2]

Luokittelu

Fylogenia

Muokattu tutkimusten Caden et al. (2012), Romano et al. (2014) ja Ferreira et al. (2018) pohjalta:[1][3][4]

 Sivutaivuttajat (Pleurodira) 

Lähteet

  1. a b Romano, Pedro S. R. & Gallo, Valéria & Ramos, Renato R. C. & Antonioli, Luzia: Atolchelys lepida, a new side-necked turtle from the Early Cretaceous of Brazil and the age of crown Pleurodira. Biology Letters, 30.7.2014, 10. vsk, nro 7, s. 20140290–20140290. Royal Society. PubMed:25079494 doi:10.1098/rsbl.2014.0290 ISSN 1744-957X Artikkelin verkkoversio. Viitattu 28.6.2019. (englanniksi)
  2. a b c Sues, Hans-Dieter: The Rise of Reptiles: 320 Million Years of Evolution, s. 55–57. Baltimore: Johns Hopkins University Press, 2019. ISBN 9781421428680 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 28.6.2019. (englanniksi)
  3. a b Ferreira, Gabriel S. & Iori, Fabiano V. & Hermanson, Guilherme & Langer, Max C.: New turtle remains from the Late Cretaceous of Monte Alto-SP, Brazil, including cranial osteology, neuroanatomy and phylogenetic position of a new taxon. PalZ, syyskuu 2018, 92. vsk, nro 3, s. 481–498. doi:10.1007/s12542-017-0397-x ISSN 1867-6812 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 29.6.2019. (englanniksi)
  4. Cadena, Edwin A. & Ksepka, Daniel T. & Jaramillo, Carlos A. & Bloch, Jonathan I.: New pelomedusoid turtles from the late Palaeocene Cerrejón Formation of Colombia and their implications for phylogeny and body size evolution. Journal of Systematic Palaeontology, 16.5.2012, 10. vsk, nro 2, s. 313–331. Taylor & Francis. doi:10.1080/14772019.2011.569031 ISSN 1478-0941 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 29.6.2019. (englanniksi)