Tämän päivän artikkelissa haluamme käsitellä aihetta Pelto-orvokki, aihe, joka on vaikuttanut suuresti nyky-yhteiskuntaan. Pelto-orvokki on ongelma, joka koskettaa kaikenikäisiä, sukupuolisia ja kulttuureja, joten on tärkeää analysoida sitä eri näkökulmista. Tässä artikkelissa tutkimme Pelto-orvokki:n alkuperää, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Lisäksi tutkimme mahdollisia ratkaisuja tai lähestymistapoja tämän ongelman tehokkaaseen ratkaisemiseen. Toivomme, että tämä artikkeli herättää pohdintaa ja keskustelua lukijoidemme keskuudessa sekä tarjoaa arvokasta tietoa Pelto-orvokki:stä.
Pelto-orvokki | |
---|---|
![]() |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Malpighiales |
Heimo: | Orvokkikasvit Violaceae |
Suku: | Orvokit Viola |
Laji: | arvensis |
Kaksiosainen nimi | |
Viola arvensis |
|
Katso myös | |
Pelto-orvokki (Viola arvensis) on vaaleakukkainen rikkaruohona kasvava orvokki. Suomen 13 orvokkilajista vain pelto-orvokki ja keto-orvokki ovat yksivuotisia.[1] Kasvi on Suomessa muinaistulokas.
Pelto-orvokki kasvaa 5–20 cm korkeaksi. Sen kukat ovat valkoiset tai vaalean keltaiset ja niiden keskellä on mustat juovat. Varsi on rento, melkein köynnöstävä. Lehdet ovat hammaslaitaiset. [2] Pelto-orvokki muistuttaa paljon keto-orvokkia (Viola tricolor).
Pelto-orvokki kasvaa yleisenä Keski- ja Etelä-Suomessa ja koko Euroopassa siitä etelään. Harvinaisempana sitä tavataan myös Pohjois-Suomessa sekä Pohjois-Amerikassa, missä se on viljelykasvien mukana tullut rikkakasvi.[3]