Per Olof Ultvedt

Nykymaailmassa Per Olof Ultvedt on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä ja kiinnostusta väestön keskuudessa. Per Olof Ultvedt on ollut useiden vuosien ajan keskustelujen ja keskustelujen kohteena eri aloilla, mikä on synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja syviä pohdiskeluja. Tämä suuntaus on herättänyt kiinnostuksen tutkijoissa, asiantuntijoissa, aktivisteissa ja yleensä kansalaisissa, jotka haluavat ymmärtää ja analysoida Per Olof Ultvedt:een liittyviä eri näkökohtia. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti tätä aihetta, joka on niin tärkeä nyky-yhteiskunnassa, ja käsittelemme sen alkuperää, kehitystä, vaikutuksia ja mahdollisia ratkaisuja. Liity meihin tälle Per Olof Ultvedt:n kiertueelle ja löydä sen merkitys jokapäiväisessä elämässämme.

Per Olof Ultvedt
Per Olof Ultvedt vuonna 1988.
Per Olof Ultvedt vuonna 1988.
Henkilötiedot
Syntynyt5. heinäkuuta 1927
Kemi, Suomi
Kuollut21. marraskuuta 2006
Lidingö, Ruotsi
Kansalaisuus suomi, ruotsi
Ammatti taiteilija
Per Olov Ultvedtin teos Trasig klocka Karoliinisen instituutin pihalla vuonna 2012.

Per Olof Ultvedt (5. heinäkuuta 1927 Kemi, Suomi – 21. marraskuuta 2006 Lidingö, Ruotsi)[1] oli Suomessa syntynyt ruotsalainen taiteilija.

Ultvedt syntyi Suomessa vuonna 1927 ja muutti Ruotsiin vuonna 1938.[2] Hän opiskeli Tukholman taideakatemiassa vuosina 1945–1950.[3] Ultvedt aloitti uransa graafikkona, mutta vuodesta 1954 lähtien hän keskittyi mekaanisiin liikeveistoksiin[4], joita hän teki eri materiaaleista, kuten puusta ja metallista.[3]

Ultvedtin ensimmäinen vahvistettu näyttely oli vuonna 1954 Göteborgin Lorensbergs konstsalongissa yhdessä Haruo Sezakin kanssa. Hänen viimeisin näyttelynsä oli Writing the History of the Future (The ZKM Collection) ZKM-taide- ja mediateknologiakeskuksessa Karlsruhessa vuonna 2019. Hänen töitään on esitelty eniten Ruotsissa, mutta myös Yhdysvalloissa, Saksassa ja muualla. Ultvedtillä on ollut vähintään kaksi yksityisnäyttelyä ja 24 ryhmänäyttelyä viimeisen 65 vuoden aikana. Hän on osallistunut kahteen biennaaliin, joista merkittävin oli Venetsian biennaali vuonna 1962. Hän on ollut esillä myös Kasselin Documentassa ja New Yorkin MoMA PS1:ssä.[5] Vuonna 1961 hän osallistui Tukholman Moderna museetin ”Rörelse i konsten” -näyttelyyn ja loi yhdessä Niki de Saint-Phallen ja Jean Tinguelyn kanssa kuuluisan ”Hon – en katedral” -näyttelyn vuonna 1966. Ultvedt tunnettiin erityisesti mekaanisista veistoksistaan, ja hän toteutti useita julkisia taideteoksia.[3]

Ultvedt toimi Tukholman taideakatemian professorina vuosina 1968–1978 ja vararehtorina 1978–1980.[4]

Ultvedtin teoksia on esitelty useissa merkittävissä gallerioissa ja museoissa, kuten Sperone Westwaterissa. Hänen teoksiaan on myyty huutokaupoissa useita kertoja, ja hinnat ovat vaihdelleet 10 dollarista 38 620 dollariin teoksen koosta ja materiaalista riippuen. Vuodesta 2010 lähtien hänen korkein huutokauppahintansa on ollut 38 620 dollaria teoksesta Upp, joka myytiin Bukowskisilla Tukholmassa vuonna 2012.[6]

Ultvedtistä on kirjoitettu artikkeleita muun muassa Daily Art Magazine-, ArtDaily- ja Los Angeles Times -lehdissä. Viimeisin artikkeli, ”Niki de Saint Phalle and the Nana Statues”, julkaistiin Daily Art Magazine -lehdessä heinäkuussa 2024.[6]

Lähteet

  1. ↑ Per Olaf Ultvedt isabart.org. Viitattu 20.3.2025.
  2. ↑ Ultvedt, Per Olof (1927 - 2006) kulturnav.org. Viitattu 20.3.2025.
  3. ↑ a b c Per Olof Ultvedt Bukowskis. 13.3.2025. Viitattu 20.3.2025.
  4. ↑ a b Katrine Kalleklev: Per Olof Ultvedt. Store norske leksikon, 26.11.2024. Artikkelin verkkoversio. (norjaksi)
  5. ↑ ArtFacts: Per Olof Ultvedt | Artist ArtFacts. Viitattu 20.3.2025. (englanniksi)
  6. ↑ a b Per Olof Ultvedt | Biography www.mutualart.com. Viitattu 20.3.2025. (englanniksi)