Tämä artikkeli käsittelee aihetta Perhosorvokki, joka on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aihe nyky-yhteiskunnassa. Perhosorvokki on herättänyt uteliaisuutta ja ollut alan eri asiantuntijoiden ja asiantuntijoiden tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena. Kautta historian Perhosorvokki:llä on ollut tärkeä rooli eri yhteyksissä ja se on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä, mikä on osaltaan rikastanut keskustelua tästä aiheesta. Tavoitteena tarjota kattava ja ajantasainen näkemys Perhosorvokki:stä, analysoidaan sen eri puolia, vaikutusta yhteiskuntaan ja tulevaisuudennäkymiä, joita tähän aiheeseen liittyen näkee.
Perhosorvokki | |
---|---|
![]() |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Kladi: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
Lahko: | Malpighiales |
Heimo: | Orvokkikasvit Violaceae |
Alaheimo: | Violoideae |
Suku: | Orvokit Viola |
Laji: | sororia |
Kaksiosainen nimi | |
Viola sororia |
|
Katso myös | |
Perhosorvokki (Viola sororia) on orvokkien sukuun kuuluva laji. Se kestää hyvin kylmyyttä ja jonkin verran myös kuivuutta. Se kasvaa noin 10–15 cm korkeaksi. Kukinta-aika on toukokuusta kesäkuulle ja kukkien väri on vaihteleva eri yksilöiden välillä. Sopiva istutusväli on 20–25 cm. Sopiva kasvupaikka on aurinkoinen tai puolivarjoinen ja sopiva kasvualusta on hiekkapitoinen sekä hyvin vettä läpäisevä maa. Perhosorvokin kasvutapa on maata peittävä ja se sopii maanpeittokasviksi.[1] Perhosorvokki on monivuotinen kasvi. Kukkien värejä ovat valkoinen, sininen ja violetti. Kukkien muoto on perhosmainen ja lehdet ovat sydämenmuotoisia ja kiiltäviä.[2]