Nykyään Petseri on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta yhteiskunnassa. Sen vaikutus ulottuu eri alueille politiikasta populaarikulttuuriin, eikä sen merkitys rajoitu tiettyyn alueeseen, vaan se ylittää rajat ja tavoittaa ihmiset ympäri maailmaa. Petseri on kiinnittänyt eri alojen tutkijoiden, ammattilaisten ja asiantuntijoiden huomion, jotka haluavat ymmärtää sen vaikutusta ja vaikutusta jokapäiväiseen elämään. Tässä artikkelissa tutkimme lisää Petseri:tä ja sen vaikutuksia nykyään tarjoamalla kattavan näkökulman, joka kattaa sekä sen positiiviset että kiistaa aiheuttavat puolet.
Petseri Печоры, Petšory |
|
---|---|
![]() Petserin luostarin kellot |
|
![]() vaakuna |
|
![]() ![]() Petseri |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Venäjä |
Federaatiosubjekti | Pihkovan alue |
Piiri | Petserin piiri |
Kaupungiksi | |
Väkiluku (2010) | 11 195 |
Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK) |
Postinumero | 181500 |
Suuntanumero(t) | +7 81148[1][2] |
pechory.reg60.ru/ (venäjäksi)
|
|
Petserin piirin kotisivut
|
Petseri (ven. Печоры, Petšory, vir. Petseri) on kaupunki Pihkovan alueen Petserin piirissä Viron ja Venäjän välisellä kontrollilinjalla (rajalla). Venäjän vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kaupungissa asui 11 195 ihmistä. Tämä on noin puolet koko piirin väliluvusta (22 123).[3]
Tarton rauhansopimuksessa vuonna 1920 kaupunki jäi Virolle ja muodosti Petserimaan hallinnollisen keskuksen. Neuvostoliiton miehitettyä Viron 17. kesäkuuta 1940 Petserimaa jäi Viron SNT:n osaksi. Vuoden 1934 väestönlaskennan mukaan Petserin asukkaista oli 54,4 % virolaisia ja 40,6 % venäläisiä. Saksalaiset miehittivät Petserin 10. heinäkuuta 1941 ja jättivät sen 10. elokuuta 1944 neuvostojoukkojen saapuessa. Kreml siirsi yksipuolisesti Petserin maakunnasta 75 % osuuden Venäjän SFNT:lle 23. elokuuta 1944 ja tämän vahvisti Viron SNT:n johto jälkikäteen tammikuussa 1945.[4] Alueelle jäi kyydistysten jälkeenkin Viron tasavallan kansalaisia. Vuonna 1956 perustettiinkin vironkielinen Petserin 2. koulu, joka lukuvuoteen 2006-2006 asti toimikin vironkielisenä. Alueen Viron kansalaiset, setut ja etniset virolaiset ovat pääasiassa jättäneet alueen, jonka asukkaista vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan oli 89,1 prosenttia venäläisiä ja vain 1,4 prosenttia virolaisia.
Petserin kaupungissa sijaitsee vuonna 1473 perustettu Petserin luostari, joka jatkoi toimintaansa myös koko Neuvostoliiton ajan. Koko kaupunki on saanut nimensä luolista, joita erakkomunkit kaivoivat suojakseen; vanhassa venäjän kielessä petšera merkitsi luolaa. Luostarialueelta ja kaupungista löytyy useita kirkkoja. Kaupungissa on myös historiallinen museo.[5][2]
Petseri sijaitsee aivan Viron itärajan vieressä; kaupungin luoteispuolella on Venäjän ja Euroopan yhteisön välinen rajanylityspaikka. Pihkovasta Viroon johtava rautatie kulkee kaupungin pohjoisosien kautta; kaupungissa on rautatieasema. Suurempi valtatie (maantie A212, eurooppatie Tiedosto:Finland road sign F28-77.svg ) Pihkovasta Viroon kulkee noin 15 kilometriä kaupungin eteläpuolitse.[2][6]