Porhov
Tämä artikkeli käsittelee Porhov:n aihetta laajasta ja yksityiskohtaisesta näkökulmasta tavoitteenaan tarjota lukijalle kattava ja syvällinen näkemys tästä asiasta. Erilaisia Porhov:een liittyviä näkökohtia ja näkökulmia analysoidaan ottaen huomioon sen relevanssi nykyisessä kontekstissa ja sen vaikutukset eri aloilla. Tällä matkalla pyrimme tarjoamaan olennaista tietoa, rikastuttavia pohdintoja ja mahdollisia ratkaisuja tai vaihtoehtoja Porhov-ongelman käsittelemiseksi tehokkaasti ja tehokkaasti.
| Porhov По́рхов |
|
|---|---|
 Pyhän Nikolaoksen kirkko (1412, uudelleenrak. 1777) Porhovin kremlin muurin kyljessä |
|
_(1781).png) vaakuna |
|
  Porhov |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Federaatiosubjekti | Pihkovan alue |
| Piiri | Porhovin piiri |
| Kaupungiksi | 1777 |
| Väkiluku (2010) | 10 608 |
| Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK) |
| Suuntanumero(t) | +7 81134[1][2] |
|
porhov.reg60.ru/ (venäjäksi)
|
|
|
Porhovin piirin kotisivut
|
|
Porhov (ven. По́рхов) on kaupunki Pihkovan alueella Venäjällä. Se sijaitsee Šelonjoen rannalla 88 kilometriä Pihkovasta itään. Kaupunki on Porhovin piirin keskus. Sen kautta kulkee Pihkovan ja Dnon välinen rautatie (Porhovin asema).[2][3][4] Asukkaita kaupungissa oli 10 608 henkeä, mikä oli noin puolet koko piirin väestöstä (21 568 vuonna 2010).[5]
Historiaa ja nähtävyyksiä
Porhov on yksi Pihkovan alueen vanhimmista kaupungeista. Aleksanteri Nevalainen perusti sen vuonna 1239 Novgorodin rajalinnoitukseksi. Puinen linnoitus korvattiin kivisellä vuonna 1387. Se rakennettiin uudelleen vuonna 1430. Vuosina 1346 ja 1428 liettualaiset piirittivät kaupunkia. Myöhemmin se oli yksi Moskovan Venäjän tärkeimmistä rajalinnoituksista. Vuonna 1776 Porhovista tuli Pihkovan lääniin kuulunut kihlakuntakaupunki, joka tunnettiin pellavakaupan keskuksena. Toisen maailmansodan aikana saksalaiset tuhosivat yli 90 % kaupungin rakennuksista.[3]
Šelonin rannalla sijaitsee muinainen kreml, josta on säilynyt muurit ja kolme tornia. Sen sisällä on vuonna 1412 rakennettu ja vuonna 1777 uudistettu Pyhän Nikolaoksen kirkko. Joen toisella rannalla on vuonna 1399 ensimmäisen kerran mainittu Kristuksen kirkastumisen kirkko sekä Neitsyt Marian syntymän kirkko 1300–1400-luvuilta. Porhovin kremlissä toimii historiallinen museo.[2][3]
Lähteet
- ↑ Pskovskaja oblast: Telefonnyje kody ruspostindex.ru. Arkistoitu 24.8.2013. Viitattu 4.3.2012. (venäjäksi)
- ↑ a b c Псковская область. Иллюстрированная туристическая карта. Pskovskaya oblast. Illustrated Tourist Map. 1:400 000. 2007-2008. Дискус медиа, 192029 Санкт-Петербург. www.touristmaps.ru. ISBN 5-94059-048-9. (venäjäksi)
- ↑ a b c Goroda Rossii: entsiklopedija, s. 360. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-026-6
- ↑ Атлас железные дороги Россия и сопредельные государства. (Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto). ФГУП "Омская картографическая фабрика", 2010. Масштас 1:750 000...1:35 000 000. Омск, ул. Таубе Но 21, 644099 Омск. ISBN 978-5-95230313-3. (venäjäksi)
- ↑ Федеральная служба государственной статистики (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Предварительные итоги: всероссийской переписи населения 2010 года. Статистический сборник (pdf) (Alustavat tulokset: Koko Venäjän kattavan väestönlaskenta 2010. Tilastollinen yhteenveto) 2011. Moskova: ИИЦ «Статистика России».. ISBN 978-5-902339-98-4 Viitattu 4.3.2012. (venäjäksi)
Aiheesta muualla
- Porhovin kaupungille omistettu sivusto (venäjäksi)
- Porhovin historiasta kertova sivusto (venäjäksi)
.svg)
