Tämä artikkeli käsittelee Petter Edvard Ervast-aihetta, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Muinaisista ajoista lähtien Petter Edvard Ervast on herättänyt ihmiskunnan uteliaisuutta ja juonittelua, mikä on herättänyt sekä ihailua että kiistoja. Kautta historian Petter Edvard Ervast:llä on ollut merkittävä rooli yhteiskunnassa, sillä se on vaikuttanut siihen, miten ihmiset suhtautuvat ympäristöönsä ja näkevät sen. Tässä mielessä on tärkeää analysoida ja ymmärtää Petter Edvard Ervast:n monia puolia perusteellisesti, jotta voimme laajentaa tietämystämme ja näkemystämme ympäröivästä maailmasta. Tällä tavalla pyrimme valaisemaan erilaisia seurauksia ja seurauksia, joita Petter Edvard Ervast:llä on ollut ja on edelleen.
Petter Edvard Ervast | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 13. maaliskuuta 1841 Raahe |
Kuollut | 30. joulukuuta 1899 (58 vuotta) Helsinki |
Titteli | kollegiasessori |
|
Petter Edvard Ervast (13. maaliskuuta 1841 Raahe – 30. joulukuuta 1899 Helsinki)[1] oli suomalainen kollegiasessori, tilastotieteilijä, suomentaja ja valtiopäivämies.
Ervastin vanhemmat olivat piirilääkäri Petter Ervast ja Augusta Wilhelmina Basilier.[1] Hän valmistui ylioppilaaksi Kuopion kimnaasista vuonna 1858 ja filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi yliopiston historiallis-kielitieteellisestä tiedekunnasta vuonna 1869.[1]
Ylioppilaana Ervast työskenteli Suomen Julkisia Sanomia -lehden toimituksessa ja vuosien 1863–1864 valtiopäivien kielenkääntäjänä.[2] Valmistuttuaan yliopistosta Ervast työskenteli aluksi tilastollisessa toimistossa ja siirtyi vuonna 1872 Rautatiehallituksen vastaperustetun tilastokonttorin johtajaksi.[3] Hän hoiti johtajan virkaa vuoteen 1897 asti.[3]
Virkojensa ohella Ervast oli suomentamassa ja toimittamassa Svenskt-finskt Handelslexikon -sanakirjaa, tilastollisen toimiston johtajan K. E. F. Ignatiuksen Storfurstendömet Finland -teosta, Kirjallista Kuukauslehteä ja Suomen valtiokalenteria.[2]
Vuosien 1882, 1885 ja 1888 valtiopäivillä Ervast edusti Kajaanin kaupunkia porvarissäädyssä. Valtiopäivillä hän teki aloitteita Kajaanin reaalilyseon laajentamisesta ja Kajaaninjoen kanavoittamisesta. Yhteiskunnalliselta ajattelultaan hän oli fennomaani.[3][4]
Ervastin puoliso oli vuodesta 1874 Hilma Natalia Törnroos.[1] Ervastin poika Pekka Ervast (1875–1934) oli tunnettu okkultisti ja teosofi.