Tässä artikkelissa käsittelemme aihetta Piispanistuin, joka on herättänyt mielenkiintoa ja keskustelua eri aloilla. Piispanistuin on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion sen merkityksen ja vaikutuksen vuoksi nyky-yhteiskunnassa. Kautta historian Piispanistuin:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli eri näkökulmissa, olipa kyse sitten sosiaalisista, kulttuurisista, teknologisista, poliittisista, taloudellisista jne. Tässä artikkelissa tutkimme Piispanistuin:een liittyviä eri ulottuvuuksia ja näkökulmia tavoitteenaan tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta.
Piispanistuin (engl. see) on piispan kirkollinen valta, hallintopaikka, toimisto tai tuomiokirkko. Eräissä kirkoissa sillä tarkoitetaan myös piispalle tarkoitettua fyysistä istuinta esimerkiksi tuomiokirkossa ("piispan istuin"). Vastaavasti paavin valtaa, virkaa tai virkapaikkaa tarkoittaa pyhä istuin. Usein piispanistuimella tarkoitetaan hiippakuntaa eli piispanistuimen valta-aluetta, vaikka varsinaisesti piispanistuin ei tätä tarkoita.
Suomessa (katolisen kirkon) piispanistuin oli ensin Nousiaisissa, mistä se siirrettiin vuoden 1229 jälkeen Koroisiin[1]. Turkuun piispanistuin siirrettiin 1200-luvun lopulla, viimeistään tuomiokirkon vihkimisen myötä vuonna 1300.
Vuoden 2018 alusta Suomen ortodoksien arkkipiispan istuin on ollut Helsingissä, Uspenskin katedraalissa, sitä ennen Kuopiossa. Näin tehtiin arkkipiispan vaihtuessa, koska nykyään yli puolet kirkon jäsenistä asuu Helsingin hiippakunnassa ja osuus on kasvamassa. Myös vaikuttaminen on Helsingissä helpompaa.[2]
Nykyään Suomessa on useita luterilaisia ja ortodoksisia piispanistuimia sekä Helsingissä katolinen piispanistuin.
Hiippakuntien järjestyksenä käytetään yleisimmin niiden ikäjärjestystä.