Pikkukäärmeenkieli
Pikkukäärmeenkieli on aihe, joka on viime aikoina herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua. Sen merkitys vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin politiikasta populaarikulttuuriin, mukaan lukien tekniikka ja tiede. Ajan edetessä Pikkukäärmeenkieli:stä on tullut keskeinen keskustelu- ja analyysipiste, jossa on erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka kutsuvat pohtimaan sen merkitystä ja mahdollisia seurauksia. Tässä artikkelissa tutkimme joitain Pikkukäärmeenkieli:n tärkeimpiä ulottuvuuksia sekä sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan.
| Pikkukäärmeenkieli | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kaari: | Sanikkaiset Pteridophyta |
| Luokka: | Psilotopsida |
| Lahko: | Ophioglossales |
| Heimo: | Käärmeenkielikasvit Ophioglossaceae |
| Suku: | Käärmeenkielet Ophioglossum |
| Laji: | azoricum |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Ophioglossum azoricum |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Pikkukäärmeenkieli (Ophioglossum azoricum) on käärmeenkielisaniaisiin kuuluva pieni saniaislaji.
Ulkonäkö
Pikkukäärmeenkieli kasvaa 1–6 senttimetriä korkeaksi. Se muistuttaa paljon isokäärmeenkieltä (Ophioglossum vulgatum), johon verrattuna laji on pienikokoisempi ja samasta juurakosta kasvaa useampia lehtiä. Lehden leveä osa on väriltään vihreä, kiilatyvinen ja tylppäkärkinen. Lehtimäinen lehden osa on 1,5–2,3 cm pitkä. Pikkukäärmeenkielen tähkämäisessä itiöpesäkkeistössä on 6–14 pesäkeparia.[1]
Levinneisyys
Pikkukäärmeenkieltä tavataan Atlantin pohjoisosan rannikolla ja saarilla, pohjoisimpana Islannissa kuumien lähteiden lähellä sekä Grönlannissa.
Lähteet
- ↑ Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos, s. 42. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1