Platoon (vuoden 1987 videopeli)

Nykyään Platoon (vuoden 1987 videopeli) on yksi tärkeimmistä ja keskusteltuimmista aiheista eri alueilla. Sen vaikutukset näkyvät yhteiskunnassa, taloudessa, politiikassa ja kulttuurissa. Tekniikan ja globalisaation myötä Platoon (vuoden 1987 videopeli):n merkitys on kasvanut ja se on synnyttänyt loputtomia keskusteluja ja tutkimusta. Eri näkökulmista pyrimme ymmärtämään ja analysoimaan sen vaikutusta nykymaailmaan. Tämän skenaarion vuoksi on olennaista tutkia Platoon (vuoden 1987 videopeli):n sisältämiä useita ulottuvuuksia sekä sen vaikutuksia globaalilla ja paikallisella tasolla. Tässä artikkelissa perehdymme Platoon (vuoden 1987 videopeli):n kiehtovaan universumiin ymmärtääksemme sen monimutkaisuuden ja sen merkityksen nykyään.

Platoon
Kehittäjä Ocean Software
Julkaisija Ocean Software
Data East
Sunsoft
Säveltäjä Jonathan Dunn
Naoki Kodaka (NES)
Julkaistu 1987, 1988
Lajityyppi shoot ’em up
Pelimuoto yksinpeli
Alusta Amiga, Amstrad CPC, Apple II, Atari ST, Commodore 64, MS-DOS, NES, ZX Spectrum
Jakelumuoto levyke, pelimoduuli
Lisää peliartikkeleitaVideopelien teemasivulla

Platoon on Ocean Softwaren kehittämä ja julkaisema toimintapeli. Peli julkaistiin vuonna 1987 Commodore 64:lle ja seuraavina vuosina Amigalle, Amstrad CPC:lle, Apple II:lle, Atari ST:lle, DOS:lle ja ZX Spectrumille. Data East julkaisi peliä Yhdysvalloissa. Sunsoft käänsi pelin Nintendo Entertainment Systemille vuonna 1988.

Vuonna 2002 elokuvan pohjalta on julkaistu uusi peli Platoon.

Pelaaminen

Kuvakaappaus pelin NES-version ensimmäisestä tasosta.

Peli perustuu elokuvaan Platoon ja toistaa elokuvassa nähtyjä kohtauksia.[1]

Jokaisella sotilaalla on tietty määrä ammuksia ja voi ottaa neljää osumaa ennen kuolemaa, mutta räjähteen ansalankaan astuminen tappaa heti.[2] Pelissä on myös laskeva moraalimittari, joka kuvaa sotilaan mukautumista ympärillä vallitsevaan hulluuteen.[2] Sotilaiden haavoittumiset ja kuolemiset laskevat moraalia ja viattomien siviilien ampuminen laski moraalia vieläkin nopeammin.[2] Moraalin loppuessa pelaaja menettää kaikki viisi sotilasta ja peli päättyy.[2]

Elokuvassa tunnelien tutkiminen oli lyhyt kohtaus, mutta huomattavasti pidempi pelissä.[2] Tunneli nähdään ensimmäisestä persoonasta ja liikkuminen on askeleittain.[2] Tunnelien jälkeen on kohtaus, jossa puolustaudutaan yöllä tapahtuvaa hyökkäystä vastaan.[2] Viimeisessä osassa on aikaa vastaan selvittävä sokkelosta, joka koostuu miinoista, piikkilanka-aidoista ja vihollisista.[2]

Kehitys

Gary Bracey liittyi vuonna 1985 Ocean Softwarelle ja sai Orion Picturesilta still-kuvia elokuvasta sekä sen käsikirjoituksen.[2] Braceylla oli ajatuksensa julkaista peli samaan aikaan elokuvan VHS-julkaisun kanssa.[2]

Oceanille työskennellyt Simon Butler hahmotteli pelin storyboardin ja suunnitteludokumentin ja työskenteli Braceyn ja Mark R Jonesin kanssa.[2] Peli otti kohtauksia elokuvasta ja jakoi ne erillisiin alueisiin erilaisilla lähestymisillä peliin.[2] Simon työskenteli pelin tuottajana.[2]

Choice Software Pohjois-Irlannissa teki pelistä käännökset eri alustoille.[2]

Pelin menestys vaikutti myöhempiin Oceanin peleihin ja Ocean lisensoi myös muita elokuvia pelisovituksiksi.[2]

Vastaanotto

Commodore User -lehti antoi pelille arvosanaksi 59% arvostelussaan.[3]

Zzap! -lehti antoi pelin Commodore 64 -versiolle arvosanaksi 90%.[4]

Lähteet

  1. ↑ Platoon mobygames.com. Viitattu 25.11.2021. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Andrew Fisher: Oliver Stone’s Platoon, and how it got turned into a computer game filmstories.co.uk. 21.5.2020. Viitattu 25.11.2021. (englanniksi)
  3. ↑ Platoon review amr.abime.net. Viitattu 25.11.2021. (englanniksi)
  4. ↑ Platoon review amr.abime.net. Viitattu 25.11.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla