Pljevlja
Tässä artikkelissa tutkimme Pljevlja-aihetta eri näkökulmista ja lähestymistavoista. Ottaen huomioon sen merkityksen nykyään, on ratkaisevan tärkeää ymmärtää Pljevlja:n seuraukset ja seuraukset yhteiskuntaamme. Tämän artikkelin aikana tutkimme perusteellisesti Pljevlja:n eri puolia sen alkuperästä ja historiasta sen vaikutuksiin nykymaailmassa. Asiantuntijahaastattelujen, data-analyysin ja konkreettisten esimerkkien avulla tarjoamme lukijalle täydellisen ja yksityiskohtaisen näkemyksen Pljevlja:stä, tavoitteenaan luoda syvempää ja kriittisempaa ymmärrystä tästä tärkeästä aiheesta.
| Pljevlja Пљевља |
|
|---|---|
 |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
 |
|
 Pljevlja |
|
|
|
|
| Valtio | Montenegro |
|
|
|
Pljevlja on Montenegron pohjoisin kaupunki ja kunta. Vuoden 2003 väestönlaskennassa kunnan väkiluvuksi saatiin 35 806 asukasta. Sen kaupunkikeskuksessa heistä asui 21 337. Niinpä Plevlja oli Montenegron kolmanneksi suurin kaupunki Podgorican ja Nikšićin jälkeen. [1] Kunnan asukkaista 59 % oli tuolloin etnisiä serbejä.[2]
Pljevlja on Montenegron vuoristoista pohjoisosaa. Kaupunkikeskus on 770 metrin korkeudessa, ja kunnan korkein piste on Ljubišnja-vuori 2238 metriä merenpinnan yläpuolella. Pljevljassa on Montenegron ainoa hiilikaivos, ja ruskohiiltä polttava lämpövoimala tuottaa 45 % maan sähköenergiasta. Kunnan alueelta Šuplja stijenasta louhitaan myös sinkkiä ja lyijyä. Metsäteollisuus ja maanviljelys ovat myös merkittäviä työllistäjiä.
Pljevaljski sir on Montenegron tunnetuin perinteinen juusto.[3]
Lähteet
- ↑ Citypopulation.de
- ↑ Serb land of Montenegro 2004. Princip-lehti, Belgrad.
- ↑ Catherine Donnelly: The Oxford Companion to Cheese, s. 575. Oxford University Press, 2016. ISBN 9780199330881 (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pljevlja Wikimedia Commonsissa
