Pohjoinen rintama
Tässä artikkelissa tutkimme Pohjoinen rintama:n eri puolia analysoimalla sen vaikutusta eri yhteyksissä ja sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Alkuperäistään nykypäivään Pohjoinen rintama on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmisten jokapäiväisessä elämässä, ja se on kiinnostava ja keskustelunaihe monilla aloilla. Tarkastellaan perusteellisen ja yksityiskohtaisen analyysin avulla keskeisiä näkökohtia, jotka tekevät Pohjoinen rintama:stä relevantin tutkimisen arvoisen aiheen. Tämän artikkelin vaikutuksista kulttuuriin ja historiaan, sen yhteyteen teknologiaan ja ajankohtaisiin tapahtumiin, tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan kattavan ja täydellisen näkemyksen Pohjoinen rintama:stä tavoitteenaan tarjota laajempi ja rikastuttava ymmärrys tästä aiheesta.
.svg){kind=small}
Pohjoinen rintama oli Neuvostoliiton puna-armeijan toisen maailmansodan rintama, joka perustettiin 24. kesäkuuta 1941 Leningradin sotilaspiiristä. Se jaettiin 26. elokuuta Karjalan ja Leningradin rintamiksi. Rintaman komentajana toimi kenraaliluutnantti Markian Popov.[1]
Pohjoinen rintama perustettiin pian jatkosodan syttymisen jälkeen, ja sen tehtävänä oli puolustaa Suomenlahden ja Jäämeren välistä aluetta. Heinäkuun alussa Pohjoisen rintamaan kuuluivat seuraavat armeijat:
- 23. armeija (4 divisioonaa), tehtävänä Karjalankannaksen puolustus
- 7. armeija (3 divisioonaa), Laatokan Karjalan puolustus
- 14. armeija (7 divisioonaa), Porajärvi-Muurmansk-alue
Rintamaan kuului 14 divisioonaa eli siis noin 203 000 miestä. Venäläisiä vastassa oli 23 suomalaista ja saksalaista divisioonaa eli noin 360 000 miestä. Pohjoinen rintama ei kyennyt torjumaan hyökkääjiä, joten se sai paljon vahvistuksia, ja lopulta se jaettiin Leningradin ja Karjalan rintamiin.
Lähteet
- ↑ Auke de Vlieger: De Slag om Stalingrad - Fronten stalingradbattle.nl. Viitattu 3.4.2007. (hollanniksi)