Lännen rintama
Tässä artikkelissa tutkimme Lännen rintama:n vaikutusta nyky-yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Lännen rintama on jättänyt merkittävän jäljen moderniin maailmaan aina populaarikulttuurin vaikutuksesta politiikan ja talouden merkitykseen. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme useita rooleja ja puolia, joita Lännen rintama on ollut lähihistoriassa, sekä sen merkitystä nykyisessä kontekstissa. Lännen rintama on ollut jatkuvan mielenkiinnon ja keskustelun aiheena maailman näyttämölle ilmestymisestä vuosien mittaan tapahtuvaan kehitykseen, ja tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan kattavan kuvan sen vaikutuksista nykypäivän yhteiskuntaan.
.svg){kind=small}
Lännen rintama oli puna-armeijan toisen maailmansodan rintama, joka muodostettiin 22. kesäkuuta 1941 Lännen erityissotilaspiiristä. 15. huhtikuuta 1944 se jaettiin 1. ja 2. Valkovenäjän rintamaksi.[1]
Saksalaisten aloitettua operaatio Barbarossan 22. kesäkuuta 1941, Lännen rintama vastasi sodan ensimmäisen 18 päivän puolustustaisteluista Valko-Venäjän alueella. Lännen rintaman tavoitteena oli estää saksalaisten eteneminen strategisesti merkittävällä läntisellä sektorilla ja mahdollistaa puna-armeijan joukkojen mobilisointi vastahyökkäystä varten. Lännen rintama kärsi kuitenkin musertavan tappion ja 24 sen alun perin 44 divisioonasta tuhottiin ja 20 muuta divisioonaa menetti 30–90 prosenttia miesvoimastaan ja materiaalistaan. Puna-armeija menetti yhteensä 417 729 miestä. Tappioista suurin osa syntyi Białystokin ja Minskin taistelussa, jossa tuhottiin moteissa pääosin 3., 4., 10. ja 13. armeija. Lännen rintaman onnistui kuitenkin aiheuttaa keskustan armeijaryhmälle huomattavia tappioita ja sitkeällä vastarinnalla hidastaa sen etenemistä niin, että STAVKA ehti luomaan uuden rintamalinjan Dnepr- ja Väinäjoille.[2]
Lännen rintaman komentaja Georgi Žukovin suosituksesta keskittää joukot Moskovaa uhkaavaa keskustan armeijaryhmää vastaan huolimatta Josif Stalinin määräyksestä puna-armeija aloitti hyökkäyksen kaikilla neljällä rintamalla. [3] Puna-armeijan talvioffensiivissa 1941–1942 STAVKA:n suunnitelmassa Lännen armeijan tehtävänä oli saksalaisten lyöminen Moskovan luoteis- ja eteläpuolella.[4]
Komentajat[1]
" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 22. kesäkuuta – 30. kesäkuuta 1941 armeijankenraali Dmitri Pavlov
- 30. kesäkuuta – 2. heinäkuuta 1941 kenraaliluutnantti Andrei Jerjomenko
- 2. heinäkuuta – 1941 Neuvostoliiton marsalkka Semjon Timošenko
- 19. heinäkuuta – 29. heinäkuuta 1941 kenraaliluutnantti Andrei Jerjomenko
- 30. heinäkuuta – 12. syyskuuta 1941 Neuvostoliiton marsalkka Semjon Timošenko
- 12. syyskuuta – 12. lokakuuta 1941 kenraalieversti Ivan Konev
- 13. lokakuuta 1941 – 26. elokuuta 1942 kenraalieversti Georgi Žukov
- 26. elokuuta 1942 – 27. helmikuuta 1943 kenraalieversti Ivan Konev
- 27. helmikuuta 1943 – 15. huhtikuuta 1944 armeijankenraali Vasili Sokolovski
Lähteet
- ↑ a b Auke de Vlieger: De Slag om Stalingrad - Fronten stalingradbattle.nl. Arkistoitu 28.2.2007. Viitattu 13.4. 2007. (hollanniksi)
- ↑ V.A. Semidetko: Defensive operation of the Western Front troops in Byelorussia in 1941. Military Thought, 2005, nro July-Sept.
- ↑ World War II Day by Day: 1942 germanwarmachine.com. Arkistoitu 6.3.2007. Viitattu 13.4. 2007. (englanniksi)
- ↑ MOSCOW OFFENSIVE serpukhov.su. Arkistoitu 23.7.2011. Viitattu 13.4. 2007. (englanniksi)