Polaris (jäänmurtaja)

Nykymaailmassa Polaris (jäänmurtaja):stä on tullut kasvava kiinnostuksen ja keskustelun aihe eri alueilla. Politiikasta tieteeseen, kulttuuriin ja yhteiskuntaan Polaris (jäänmurtaja) on onnistunut kiinnittämään suuren joukon ihmisiä ympäri maailmaa. Sen vaikutukset, vaikutukset ja merkitys ovat synnyttäneet monenlaisia ​​mielipiteitä, teorioita ja tutkimuksia, jotka pyrkivät ymmärtämään ja analysoimaan tätä ilmiötä perusteellisesti. Tässä artikkelissa tutkimme Polaris (jäänmurtaja):een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Tavoitteena on tarjota täydellinen ja päivitetty näkemys tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.

Polaris
Tyyppi Jäänmurtaja
Rakennustelakka Arctech Helsinki Shipyard
Luovutettu 2016
Tekniset tiedot
Pituus 110 m
Leveys 24 m
Syväys 8 m
Uppouma 10 961 t
Bruttovetoisuus 9 300 brt
Koneisto Wärtsilä 2 × 6 000 kW, 2 × 4 500 kW, 1 × 1 280 kW
Akseliteho 2 × 6 500 kW (perä), 1 × 6 000 kW (keula)[1] MW
Nopeus 17 kn
Miehistö 16

Polaris on 2016 valmistunut suomalainen jäänmurtaja. Sitä operoi Suomen valtion omistama Arctia.

Aluksen rakentaja on Arctech Helsinki Shipyard ja se on telakan mukaan maailman ensimmäinen jäänmurtaja, joka voi käyttää polttoaineenaan vähärikkisen dieselin lisäksi nesteytettyä maakaasua.[1]

Aluksen ovat suunnitelleet yhteistyössä suomalaiset jäänmurtajiin erikoistuneet suunnittelutoimistot Aker Arctic Technology ja ILS.[2]

Lähteet

Viitteet

  1. a b Polaris arctech.fi. Arctech.fi. Arkistoitu 11.4.2017. Viitattu 14.2.2017.
  2. Finland breaks new ground with eco-friendly icebreaker goodnewsfinland.com. Viitattu 5.8.2017.

Aiheesta muualla