Nykymaailmassa Polaris (jäänmurtaja):stä on tullut kasvava kiinnostuksen ja keskustelun aihe eri alueilla. Politiikasta tieteeseen, kulttuuriin ja yhteiskuntaan Polaris (jäänmurtaja) on onnistunut kiinnittämään suuren joukon ihmisiä ympäri maailmaa. Sen vaikutukset, vaikutukset ja merkitys ovat synnyttäneet monenlaisia mielipiteitä, teorioita ja tutkimuksia, jotka pyrkivät ymmärtämään ja analysoimaan tätä ilmiötä perusteellisesti. Tässä artikkelissa tutkimme Polaris (jäänmurtaja):een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Tavoitteena on tarjota täydellinen ja päivitetty näkemys tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.
Polaris | |
---|---|
![]() |
|
Tyyppi | Jäänmurtaja |
Rakennustelakka | Arctech Helsinki Shipyard |
Luovutettu | 2016 |
Tekniset tiedot | |
Pituus | 110 m |
Leveys | 24 m |
Syväys | 8 m |
Uppouma | 10 961 t |
Bruttovetoisuus | 9 300 brt |
Koneisto | Wärtsilä 2 × 6 000 kW, 2 × 4 500 kW, 1 × 1 280 kW |
Akseliteho | 2 × 6 500 kW (perä), 1 × 6 000 kW (keula)[1] MW |
Nopeus | 17 kn |
Miehistö | 16 |
Polaris on 2016 valmistunut suomalainen jäänmurtaja. Sitä operoi Suomen valtion omistama Arctia.
Aluksen rakentaja on Arctech Helsinki Shipyard ja se on telakan mukaan maailman ensimmäinen jäänmurtaja, joka voi käyttää polttoaineenaan vähärikkisen dieselin lisäksi nesteytettyä maakaasua.[1]
Aluksen ovat suunnitelleet yhteistyössä suomalaiset jäänmurtajiin erikoistuneet suunnittelutoimistot Aker Arctic Technology ja ILS.[2]