Nykymaailmassa Poltinaho:stä on tullut ajankohtainen ja tärkeä aihe, joka kiinnittää monien ihmisten huomion. Poltinaho on herättänyt monien kiinnostuksen joko yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä, kulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa tai tieteellisen merkityksensä vuoksi. Vuosien varrella Poltinaho on ollut merkittävässä roolissa useilla alueilla, ja sen läsnäolo on edelleen ajankohtainen nykymaailmassa. Tässä artikkelissa tutkimme Poltinaho:een liittyviä eri näkökohtia ja tarkastelemme sen merkitystä, vaikutusta ja merkitystä nykyisessä kontekstissa.
Poltinaho on Hämeenlinnassa sijaitseva vanha kasarmialue, joka perustettiin 1700-luvulla rakuunarykmenttiä varten. Vanhimmat nykyisin jäljellä olevat rakennukset ovat 1800-luvun puolestavälistä. Kasarmitoiminnan loppumisen jälkeen asuinkäyttöön muuttunut kasarmialue sijaitsee Ahveniston kaupunginosassa. Myös Hämeenlinnan pääpoliisiasema Miekkalinna sijaitsee alueen itäosassa.
Poltinaholla sijaitsi aiemmin kaupungin tulliraja, jolla perittiin "pikkutullia" kaikista kaupunkiin tuotavista tavaroista. Tullin rakennus ja portti oli maalattu punaisiksi, josta alue sai nimensä Punaportti [1]. Tämän paikan on tehnyt tunnetuksi kansanlaulaja Irwin Goodmanin[2] laulama ja säveltämä sekä Vexi Salmen sanoittama "Punaportin blues".[3] Nykyinen Punaporttina tunnettu alue sijaitsee kuitenkin Kankaantaustan kaupunginosan puolella.
Poltinahon alue oli rauhatonta 1800-luvun lopulla ja seuraavan vuosisadankin alkuvuosina. Alueelle kerääntyi sotilaiden lisäksi entisiä sotilaita, hämärätapaisia naisia ja alkoholin liikakäyttö oli enemmän kuin yleistä. Kaupunkilaiset valittivat asiasta usein ja asioita käsiteltiin aina kaupungin hallinnonkin piirissä.lähde?
Sisällissodan jälkeen Poltinahon kasarmilla toimi muutaman kuukauden ajan Hämeenlinnan vankileiri, jolle koottiin noin 12 000 punaista vankia, joista lähes 2 500 kuoli. Poltinahossa menehtyneet punavangit on haudattu joukkohautoihin Ahveniston hautausmaan lähistölle.
Varuskunta oli alueella 1700-luvulta 2000-luvun alkuvuosiin.
Alueella sijaitsi myös yksi Hämeenlinnan entisistä yläkouluista, Ahveniston koulu (ent. Ahveniston yläaste ja Poltinahon yläaste), joka aiemmin on toiminut lukion ja yläasteen sisältäneenä Poltinahon yhteiskouluna. Vuonna 2017 yläkoulu siirtyi uuteen Nummen yhtenäiskouluun Voutilaan.
Hyökkäysvaunurykmentti siirrettiin Santahaminan varuskunnasta Poltinahoon [4] 3. syyskuuta 1921[5]. Vuonna 1925 Hyökkäysvaunurykmentti supistettiin Hyökkäysvaunupataljoonaksi ja 1927 Erilliseksi hyökkäysvaunukomppaniaksi, joka syyskuussa 1939 muutettiin Panssarivaunupataljoonaksi.
Vuodesta 1945 vuoteen 2001 Poltinaholle oli sijoitettuna 4. erillinen autokomppania (4.ErAK). Komppania siirtyi Hämeenlinnasta Parolan Panssariprikaatin alueelle, johon komppania oli hallinnollisesti kuulunut jo vuoden 1986 alusta. Helmikuun loppuun 1967 alueella sijaitsi myös Raskas Kranaatinheitinkomppania (RsKrhK) lakkauttamiseensa saakka, aikaisemmalta nimeltään Erillinen Kranaatinheitinkomppania (ErKrhK). Panssariprikaatin Kenttätykistöpatteristo, myöhemmin Jääkäripatteristo (JPsto) toimi sekä Poltinaholla, Suomenkasarmilla että Linnankasarmilla vuodesta 1952 aina 1980-luvulle. 1960-luvulle asti toimi myös Hämeenlinnan Komendantinvirasto.lähde?
Varuskunta-alueen omistaa nykyään Hämeenlinnan kaupunki, ja sen jatkokäyttöä mietitään. Suuri osa rakennuksista on suojeltuja, joka asettaa rajoituksia suunnittelulle.[6]
Muita entisiä tai nykyisiä varuskunta-alueen osia kaupungissa ovat Linnankasarmi Ojoisilla, Suomen kasarmi (usein Suomenkasarmi) Myllymäessä sekä Talousvarikon alue Keinusaaressa. Laajasti ajateltuna Panssariprikaatin ja kaupunkikasarmien toiminnot muodostavat yhdessä Hattulan varuskunnan, jota kutsutaan myös Parolannummen varuskunnaksi.