Prasonísi (Kythera)

Prasonísi (Kythera):n numero on aihe, joka on viime aikoina herättänyt suurta kiinnostusta ja kiistaa. Eri lähestymistapojen ja näkökulmien ansiosta Prasonísi (Kythera) on ollut keskustelun ja tutkimuksen kohteena eri tiedon aloilla. Prasonísi (Kythera) on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja tavallisten ihmisten huomion yhteiskunnallisesta vaikutuksestaan ​​yksilötasolla. Tässä artikkelissa tutkimme Prasonísi (Kythera):een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen merkitystä ja selvitämme sen mahdollisia seurauksia. Lisäksi tarkastelemme, kuinka Prasonísi (Kythera) on muokannut ja tulee jatkossakin muokkaamaan nykyistä maisemaa tarjoamalla kattavan kuvan tästä tärkeästä aiheesta.

Prasonísi
Πρασονήσι

Prasonísi haaksirikkoutuneine laivoineen Kytheran Diakóftin kylästä nähtynä.

Sijainti
Saariryhmä
Vesialue
Merialue
Pinta-ala
0,04 km² [3]
Väestö
Asukasluku
0[1]
Kieli
Kartta

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa WikidataaTietolaatikon dokumentaatio

Prasonísi (kreik. Πρασονήσι) on Kreikalle kuuluva pieni asumaton saari Välimeressä Kytheran saaren itärannikon edustalla.[1]

Maantiede

Välimereen kuuluvassa Egeanmeressä ja Jooniansaarten saariryhmässä sijaitseva Prasonísin saari yhdessä lähisaartensa kanssa muodostaa Kytheran kunnan, joka kuuluu Saarten alueyksikköön ja Attikan alueeseen.[2][4] Pinta-alaa Prasonísilla on 0,04 neliökilometriä ja saaren korkein kohta on 13 metriä merenpinnan yläpuolella.[3]

Prasonísi yhdessä Kytheran saaren pohjois- ja itärannikolla olevien alueiden sekä lähistöllä sijaitsevien pienten Dragonéran, Antidragonéran, Fidonísin, Kapéllon, Koufón ja Avgón asumattomien kalliosaarten kanssa muodostaa Natura 2000 -verkostoon kuuluvan suojelualueen, jolla on kokoa 53,9 neliökilometriä.[5][6] Natura 2000 -alue on tärkeä rannikon jyrkänteiden lajeille, pesiville merilinnuille sekä muuttolinnuille. Alueen uhkana ovat saarille tuodut rotat sekä ohikulkevien laivojen mahdolliset öljypäästöt. Myös metsästys, hallitsematon laidunnus ja tuli ovat suojelualueen uhkia.[1]

Prasonísilla, kuten muillakin pienillä saarilla, on selkeät kasvillisuusvyöhykkeet. Rantavyöhykkeellä kasvaa suolakkokasveja, kuten Caryophyllales-lahkoon kuuluva Frankenia hirsuta ja maitteiden sukuun kuuluva Lotus cytisoides. Seuraavalla vyöhykkeellä sisämaahan päin kasvaa suolakkokasvien lisäksi frýganan lajeja. Tämä vyöhyke ei ole enää suolaisen meriveden huuhtomaa aluetta, vaikka saa yhä suolapärskeitä. Tämän vyöhykkeen lajeja ovat esimerkiksi sipulien sukuun kuuluva Allium commutatum, sauramojen sukuun kuuluva Anthemis scopulorum ja kaalien sukuun kuuluva Brassica cretica ssp. aegea. Prasonísin pienestä koosta johtuen saarella ei ole lainkaan sisintä vyöhykettä, kuten muilla Natura 2000 -alueen pienillä saarilla, jolla kasvaisi enimmäkseen frýganan kasvilajeja.[1][7] Kaikkiaan saarelta on löydetty 15 eri taksonia.[3]

Historia

Antigua ja Barbudan lipun alla kulkenut M/S Nordland -alus ajoi karille Prasonísilla 22. elokuuta 2000. Karilleajon seurauksena aluksesta pääsi mereen tuhat tonnia raskasta polttoöljyä[1], joka levisi noin 30–50 metriä leveäksi ja noin kolme kilometriä pitkäksi lautaksi. Öljylautta saastutti laajalti ympäröiviä alueita. Öljyntorjuntatyöt kestivät noin kuukauden. Vuodosta vastuussa olevien tahojen ja aluksen omistajan maksettaviksi koitui kymmenien miljoonien drakmojen sakot.[8]

Lähteet

  • Panitsa, Maria et al.: Contribution to the study of the flora and vegetation of the Kithira island group: Offshore islets of Kithira (S Aegean, Greece). Willdenowia: Annals of the Botanic Garden and Botanical Museum Berlin-Dahlem, 25.8.2004, 34. vsk, nro 2. Botanic Garden and Botanical Museum Berlin-Dahlem, Freie Universität Berlin. ISSN 0511-9618 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.3.2012. (englanniksi)
  • GR3000013 (pdf) 1997 (2009 päivitetty). Υπουργείο Περιβάλλοντος, Χωροταξίας και Δημοσίων Έργων et al. Viitattu 10.3.2012. (englanniksi)

Viitteet

  1. ↑ a b c d e f Υπουργείο Περιβάλλοντος, Χωροταξίας και Δημοσίων Έργων et al. 1997, s. 8
  2. ↑ a b DRAGONERA (MTT), Small island, KYTHIRA GTPnet). Viitattu 10.3.2012. (englanniksi)
  3. ↑ a b c Panitsa et al. 2004, s. 103
  4. ↑ Πρόγραμμα 'Καλλικράτης' (Ενημερώσεις μέχρι 31/12/2010) (xls) 2010. Ελληνική Στατιστική Αρχή. Arkistoitu 15.2.2012. Viitattu 10.3.2012. (kreikaksi)
  5. ↑ Υπουργείο Περιβάλλοντος, Χωροταξίας και Δημοσίων Έργων et al. 1997, s. 1–2
  6. ↑ Natura 2000 Viewer European Environment Agency (EEA). Viitattu 10.3.2012. (englanniksi)
  7. ↑ Panitsa et al. 2004, s. 113
  8. ↑ MARPOL Audit report preventing and dealing with marine pollution from ships, s. 37-40. Ελεγκτικό Συνέδριο. Teoksen verkkoversio (doc) Viitattu 10.3.2012. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla